Oulussa business forumiksi itseään tituleerannut Northern Glow on vierailtu läpi. Omat kiinnostuksen kohteet olivat digitaalisella träkillä sekä myyntiträkillä. Kolmas matkailuun liittynyt träkki ei kiinnostanut, koska en ole matkailussa kiinni työn enkä vapaa-ajan puolesta tällä hetkellä. Lisäksi paikalla oli salillinen näytteilleasettajia, mutta ständeillä en käynyt.

Tärkein ensiksi – mitä jäi mieleen esiintyjistä ja esityksistä:

Jeh!

  1. Juhana Vartiainen. Tiukkaa analyysiä yhteiskunnan tilasta ja tarvittavista toimista. Vielä kun nähtäisiin niitä tarvittavia toimiakin tapahtuvan. Hyvä ja lennokas puhuja, pidän myös kirjoitustavasta. Turhaan kanteli tukilappuja mukanaan, kun asia oli kyllä hallussa. Vartiaisen tekstejä lukeneelle ei sinällään uutta asiaa.
  2. Salesvation -träkin puhujat Juhana Torkki ja Mika Rubanovitsch. Torkilla vakuuttavaa asiaa tarinoista ja asiakkaan kohtaamisesta. Rubanovitschillä hyvää kerrottavaa asiakkaan ostokäyttäytymisen muutoksesta digitaalisessa maailmassa. Itselläni on ollut käsitys muutoksesta digitaalisen markkinoinnin näkökulmasta, mutta oli erittäin kiinnostavaa kuulla myös vaikutuksista myynnin etulinjan näkökulmasta. Salesvationin ohjelma oli sellainen, että siitä voisi kirjoittaa erillisen postauksen. Kuriositeettinä Rubanovitsch kertoi perustaneensa Pelastakaa Stokka -fb-ryhmän ja tehneensä yhteenvedon ryhmän ideoista Stockmannille. Samalla hän mainitsi, että Stockalle on tulossa kanta-asiakkaille oma app, jossa on jonkinlainen liike/kerroskohtainen tunnistautuminen. Tämän perusteella henkilökunta tietäisi oman päätteensä kautta ketä kanta-asiakkaita osastolla on ja minkälainen asiointihistoria heillä on Stockmannin kansssa (reklamaatiot, ompelut jne). Eli periaatteessa henkilökunta pystyisi palvelemaan kanta-asiakkaita huomattavasti aiempaa henkilökohtaisemmin. Saatoin jotain kuulla/ymmärtää väärinkin, joten varmaksi en tätä Stokkan appis-osiota sano ominaisuuksien osalta.
  3. Varustelekan Valtteri Lindholm. Mukava kuunnella näkemyksiä verkkokaupasta, kun kokemukset ja näkemykset on hankittu yrityksen ja erehdyksen kautta. Valtterin alkuperäinen puheenvuoro liittyi siihen, miten Facebookin markkinoinnilla oli tehty 2,2 me myynti. Esitys alkoi sillä, että hän kertoi Varustelekan joutuneen asekauppiaana (veitsiä) pysyvälle mustalle listalle, mikä tarkoitti ostettavan markkinoinnin sulkeutumista heidän osaltaan. Mutta Varusteleka oli kuitenkin tehnyt menestyksekästä ja tuloksekasta Facebook-markkinointia jopa sentin klikkihinnalla. Arnold-casesta hän sanoi suoraan, että toi paljon näkyvyyttä ja trafiikkia mutta ei muuttunut euroiksi. Yksi syy oli siinä, että jenkkeihin postittaminen oli tuolloin (nyt Postin kanssa paremmat diilit) vielä niin hintavaa, että jenkkivierailijat eivät euroja kauppaan jättäneet. Toinen kiinnostava tieto oli, että Varustelekalla on kaksi täyspäiväistä tuotekuvausten kirjoittajaa verkkokaupassa + Lindholm itse. Eli kolme henkilöä päivittää tuotetietoja. Virheiden ja korjausten osalta politiikka oli yksinkertainen, ”paskat tekstit kirjoitetaan uusiksi” sen kummemmin toisilta kyselemättä. Lindholm kritisoi myös yleistä tapaa kirjoittaa tuotekuvaukset niin yhdentekevästi, että edes kirjoittaja itse ei tuotetta kuvauksen perusteella ostaisi. Kysäisin myös mitä Varusteleka voisi myydä huomenna (vrt. Verkkokauppa.com joka myy jo lastenruokaa), mistä keskustelu ajautui Varustelekan omiin brändeihin ja haluun päästä irti tukkuliikkeistä (”kilpaillaan kuka myy pienimmällä katteella eriä eteenpäin”). Ongelmina lähinnä tarve saada tarpeeksi isoja eriä tarpeeksi nopeasti, toisaalta sitomatta yrityksen pääomia liikaa varastoon. Ehkä Lindholmin filosofiaa ja liiketoimintaa kuvaa hyvin lähes täydellinen alastomuus: lähes kaikki voidaan kertoa karvoineen päivineen asiakkaille alkaen siitä miten tuotteen hinta muodostuu kate mukaan lukien.

Meh!

  1. Paperista lukeminen yleisön edessä. Vaikea nostattaa fiilistä yleisössä.
  2. Yritysesittelyiden pitäminen ilman liitäntää päivän agendaan. Ok – yrityksellä hieno historia ja kivat tuotteet, mutta tapahtuman agenda ja odotukset ehkä hieman enemmän.
  3. Mikrofonin puute yleisökysymyksissä. Yleisökysymyksiä ei akustiikan vuoksi kuule ja jos juontaja ei niitä toista, jää myös puhujan vastaus vähän avoimeksi.

Järjestelyt ja viestintä

Twitter oli otettu vahvasti tapahtuman osaksi. Aika vähän yleisö sinällään osallistui Twitterin kautta itse esityksiin; enemmänkin papukaijamaisesti toisteltiin fraaseja mitä esiintyjien suusta putoili. Ok – hyviä juttujakin oli joukossa, mutta ehkä pikku syventäminen ja oma pohdinta olisi ollut myös kivaa. Esim. mitä tää juttu tarkoittaa just minulle / asiakkailleni. Toki keskeisiä juttuja tapahtumasta olisi voinut lisätä tapahtuman omille verkkosivuillekin tapahtuman edetessä, esimerkiksi nyt en löytänyt mistään tietoa mitä vaatimuksia tapahtumassa lopulta tehtiin osallistujien toimesta ja kenelle.

Yhteenvetona tapahtuma oli ammattimaisesti järjestetty. Terminaali osoittautui yllättävän hyväksi paikaksi tapahtumalle; eri esiintymislavat olivat tarpeeksi etäällä toisistaan ja koko miljöö scoottaus/skeittipaikkojen ja muiden puuhapisteiden välissä oli piristävä. Esiintymislavat olivat edustavia ja yleisfiilis mietitty. Oikeastaan ainoa miinus tekniikan osalta oli päälavalla alkuesitysten aikana särissyt äänentoisto – mikä on aika pitkä miinus kun ihmiset tulevat vain ja ainostaan kuulemaan juuri niitä esityksiä. Olisihan ne laitteet voinut vaikka testatakin etukäteen.

Toiveiden tynnyri

Vaikka ”verkostoituminen” onkin trendikästä, niin omalta osalta täytyy tunnustaa että juttelin lähinnä tuttujen kesken tapahtumassa ja uudet kontaktit jäivät vähiin. Minulle jäi myös jokseenkin epäselväksi, että ketä paikalla varsinaisesti oli.

Seuraavia tapahtumia ajatellen toivoisin jonkinlaista matchmaking -mahdollisuutta myös yleisön kesken (puhujia pystyi varaamaan). Yksinkertaisesti kaikki tapahtumaan osallistuneet voisivat halutessaan ilmoittaa olevansa tavattavissa ja antaa jotain tietoa siitä mitä tapahtumasta hakevat – tai vaikka vain edustamansa tahon nimen. Näistä tavattavissa olevista voisi poimia itseä kiinnostavat ja ehdottaa tapaamista tapahtumatilassa osoitetussa paikassa. Valmiita sovelluksia varmaan löytyy (ps. vinkkaa kommenttiosioon) jo – esim Arctic15 -tapahtumassa oli jokin pikadeittisovellus käytössä. Arctic15 oli myös hoksannut kaulapassien tärkeimmän ominaisuuden: niistä tulee ilman suurta vaivaa nähdä kuka henkilö on ja mistä yhteisöstä hän tulee – vaikka vähän huonommassakin valossa.

Tämän kokemuksen valossa Northern Glow 2016? Kyllä kiitos.

 

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

Kommentoi

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: