Liekö häpeällistä tunnustaa, mutta menetin Uber-neitsyyteni vasta pari viikkoa sitten. Tilasimme Uber-taksin sateisena lauantaipäivänä päästäksemme paikasta a paikkaan b. Ihan tavallinen tarina sivistyneissä kaupungeissa siis. Uber erosi heti ensi kokemuksella tavallisesta taksikyydistä monella tapaa ja sai jälleen kerran miettimään suomalaisen taksimonopolin perusteita.

Tässä muutama ero:

Rekisteröityminen. Uberin asiakkaaksi rekisteröidyttiin sovelluksen aktivoimisen yhteydessä. Samalla kaikki tarvittavat tiedot ml. luottokortti syötettiin tilausjärjestelmään.

Matkan tilaus. Tapahtui sovelluksella, joka näytti suoraan lähellä olevat autot ja arvioidun saapumisajan tilauspisteeseen. Samalla valittiin jo suoraan määränpää ja saatiin arvio reitistä ja matkan kuluista.

Auton valinta. UberPOP vai UberBlack? Tavalliseen matkaan riitti tavallinen auto – otetaan siis UberPop.

Kuljettajan valinta. Riittävästi positiivisia arviointeja muilta kuljetettavilta ja riittävän hyvä auto? Check.

Maksaminen. Auton pysähtyessä maksu oli jo hoidettu.

Tyytyväisyys kyytiin. Arvosana 1-5 välillä kuljettajalle.

Kuitti. Kuitti odotti sähköpostissa heti matkan jälkeen. Kuitissa oli eriteltyinä selkokielisesti ajoreitti, kustannus, ajon perustiedot ja maksutiedot. Kuljettajan perustiedot sekä tietysti Uber-kuljettajan elämänlanka – tähtiarvostelu – oli myös nähtävissä. Kuitissa oli myös ohjeet miten toimia, jos Uber-kyytiin unohtui jotain kampetta.

Asiakaskokemuksen näkökulmasta Uberiin liittyy muitakin hienoja juttuja, mutta nuo olivat sellaisia mitkä omassa havainnoinnissa osuivat tällä kertaa kohdalle.

Entäs se itse matka?

Meni ihan mukavasti, kiitos kysymästä. Kuljettaja vilkuili navigaattoriin tavallista taksikuskia tiheämmin, mutta vetäisi myös vastaavasti yhdellä kertaa suoraan haluttuun osoitteeseen. Auto oli siisti, mitä nyt ehkä taksikäyttöön hieman kapea malliltaan. Ikkunassa oli myös Woltin tarra, joten kuljettajamme kelkkoi myös ruoka-annoksia ihmisten lisäksi (ei – auto ei haissut ruoalle). Kuljettajalle yritti joku soitella pari kertaa, mutta kuljettaja ei alkanut hoitamaan omia bisneksiään asiakaskyydin aikana. Sen kummempia ei rupateltu ja lätkäisin kuskille täydet viisi tähteä.

Hintaero Uberin ja tavallisen taksin välillä oli tällä kertaa 11,62e vs. 18e (arvio, taksilaskuri.fi). Hintaerosta 3,90e selittyy pelkästään perusmaksulla (2e vs. 5,90e) ja matkan hinnoittelussa ero oli 1e / km vs. 1,87e / km. Uber hinnoitteli jollain tavalla myös käytetyn ajan, kait vähän kuin hidasajoa yms. korvatakseen. Uberin hinnoittelusta löytynee parempaakin dokumentaatiota, joten en tässä lähde sitä tämän enempää avaamaan.

En tiedä miten kuskimme meidät arvosti, mutta toivottavasti sain täydet tähdet reissusta. Kyllä, kuljettajat arvioivat myös matkalaisensa.

Miksi valita Uber

Kohtuullisen aktiivisena taksi(liike)matkaajana olen matkustanut melko monessa taksissa ja nähnyt kaikenlaista. Uber on monessa suhteessa esimerkki erilaisista ilmiöistä ja suoranainen symboli liiketoiminnan disruptiolle niin hyvässä kuin pahassa. Selkeää kuitenkin on, että se on voittanut asiakkaiden luottamuksen ylivertaisella palvelukokemuksellaan. Miksi asiakkaan pitää aina käydä läpi sama hedelmätön dialogi maksuvaiheessa? Miksi asiakas ei saa kuittia matkasta sähköpostiin? Miksi taksin saapumisaika on ollut salatiedettä? Miksi en voi palkita hyviä kuljettajia ja jättää väliin kehnoja kuskeja?

Nämä asiat ovat täysin itsestäänselviä jokaiselle, joka on taksilla vähääkään matkustanut. Silti suomalainen taksimonopoli on jättänyt ne asiakkaan vaivaksi, vaikka olisi ne voinut varmasti ratkaistakin. Tämä on monopolien yksi ongelma: kun ei ole kilpailua, niin voidaan laiskotella tai tehdä kehitystyötä jossa ei asiakasta tarvitse kuunnella vaan voidaan pysytellä mukavuusalueella. Nyt ja vasta nyt on alkanut tulla tarjolle jonkinlaisia vaihtoehtoja – esim. Valopilkku. Sanoisin, että Uber on ollut tässä yksi hyvä kirittäjä.

Monopoli pystyy perustelemaan olemassaoloaan sitä pidempään, mitä paremmin se annettua tehtäväänsä hoitaa. Uber on näyttänyt tason, missä palvelu voisi olla ja asiakkaatkin alkavat sen huomaamaan – erityisesti niiltä osin missä suomalainen taksi ei pysty kehittymään.

Suomalainen taksi on useimmiten laadukas ja ammattitaitoinen, mutta taksikuskien tragediaksi saattaakin muodostua laiska edunvalvoja.

Kommentoi

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: