Alkuvuoden edustajistokuulumisia

OP Oulun edustajisto on aloittanut työnsä ja kerron lyhyesti alkukevään tapahtumista sekä merkittävästä uudesta avauksesta luoda Suomeen Osuuspankki. 

Alkuvuodesta edustajisto kokoontui OP Oulun toimitusjohtaja Keijo Posion vetämiin pienryhmätapaamisiin OP Oulun konttorille. Koronatilanteen vuoksi tapaamiset olivat nimenomaan pienryhmätapaamisia. Pienempi porukka oli kuitenkin eduksi varsinaiselle keskustelulle. Keskusteluissa tuli esiin myös edustajiston vaikutusmahdollisuudet käytännössä, sillä edustajisto nosti esiin hyvin konkreettisia esimerkkejä kehityskohteista pankin toiminnassa. 

Pienryhmätapaamisesta en kirjannut muistiinpanoja ja tarkka agenda oli vaihdellut eri ryhmien kesken riippuen osallistujien mielenkiinnon kohteista. Mutta yleisesti voisi sanoa, että niissä keskusteltiin pankin toimintaympäristöstä ja finanssialan muutoksesta sekä tulevasta suurhankkeesta – uudesta toimitalosta sekä siihen liittyvästä arkkitehtuurikilpailusta. Tiiviisti siitä: nykyinen Isokadun konttorin rakennus ei ole kovin vanha, mutta taloteknisesti se on ajettu loppuun. Taloyhtiötermein tarvittaisiin mittava ”putkiremontti”, jos ei haluta saada viemärin sisältöä niskaan lähitulevaisuudessa. Rakennus ei myöskään taivu esimerkiksi kerroskorkeuden osalta nykyisen konttorin vaatimuksiin. Nämä näin maallikkotermein ymmärrettynä. 

Hieman pidempi keskustelu käytiin kassapalveluista ja niihin liittyvästä asiakaskokemuksellisesta haasteesta. Kassapalveluiden ja konttorikäyntien tarve on pudonnut radikaalisti ja asiakkaiden suuri massa hoitaa tänä päivänä päivittäisasioinni verkossa ja erityisesti OP Mobiilin kautta. Kassapalveluiden tarve ei ole kuitenkaan kadonnut täysin ja on erilaisia asiakasryhmiä, jotka eri syistä käyttävät konttoripalveluita. Monelle heistä olisi taloudellisesti järkevämpää hoitaa asiat vaikka verkossa, mutta tämä ei syystä tai toisesta onnistu. Oma lukunsa ovat vielä kuolinpesät, joiden asioita – vaikka laskunmaksuja – joudutaan hoitamaan konttorissa. Ehkä stereotyyppinenkin konttoripalveluiden käyttäjä on senioriasiakas, mutta taustoja on muitakin. 

Siinäpä visainen pähkinä purtavaksi: kassapalveluita tarvitsee erittäin pieni osa asiakkaista, palvelumaksujen kertymä ei kata kassapalveluiden tuottamisen kuluja (oma arvio) ja silti kassapalveluita pitäisi jollain tapaa tuottaa tai mahdollistaa. Tässä voisi olla aihetta palvelumuotoilulliselle lähestymiselle, jossa koko asiaa lähestyttäisiin uudella tavalla.

Edustajiston strategiailta

Maaliskuussa edustajisto kutsuttiin torstaina 24.3. koolle ”strategiatapahtumaan”. Yleisluontoisen kutsun kova ydin selvisi nopeasti, sillä edustajistolle esiteltiin tilaisuudessa suunnitelma uuden Osuuspankin luomiseen yhdistämällä OP Oulu, OP Kemin seutu, OP Tornio ja Pohjolan Osuuspankki.

Hankkeen taustat ja perustelut esiteltiin kattavasti ja keskeiset kohdat on nostettu esiin myös mediassa. Tärkeää oli se, että kyse ei ole ”vähemmällä pitäisi saada aikaan enemmän” vaan ”yhdessä tekemällä saadaan aikaan enemmän” -hankkeesta. Ei siis kulujen viilausta vaan leveämpiä hartioita kasvun tueksi Pohjois-Suomeen.

Yhdistyminen on minulle luonnollista kehityskulkua osuustoiminnallisen pankin kehityksessä. Kun aiemmin laitettiin kylän pankkiin rahat yhteen, jotta saatiin lainoitettua tilalliselle traktori ja sitä kautta elanto – saadaan nyt varat yhdistämällä rahoitettua vaikka rakentamisen ja teollisuuden hankkeita Pohjois-Suomessa. Mittakaava ja vaikutus on vain suurempi. 

OP Ryhmässä työskennelleenä minua kiinnosti myös uuden pankin kokoluokka ja asema OP Ryhmän sisällä. Silläkin on merkitystä, kun mietitään mihin suuntaan koko OP Ryhmä menee. Varsinkin kun syntymässä on jättimäinen uusi Osuuspankki pääkaupunkiseudulle. Sanotaan näin, että ei ole ollenkaan haitaksi että tulevaisuudessa toiseksi suurin Osuuspankki on Pohjois-Suomessa ja täällä on muskeleita investoida pohjoisen kasvuun itsenäisesti.

Osa omistaja-asiakkaista huolehtii varmasti uuden pankin konttoriverkostosta. Sinänsä siihen totean, että konttoriverkoston rakenne ei suoraan riipu siitä mikä on Osuuspankin koko vaan siitä mihin digitalisaatio ja asiakaskäyttäytymisen muutos vievät ja ylipäätään mikä rooli konttorilla on tulevaisuudessa. Uudessa pankissa tarvitsemani palvelut voidaan tuottaa missä päin pankin toimialuetta tahansa.

Omasta puolestani puollan ehdotettua yhdistymistä vahvasti. 

Omana loppupohdintana: huomioiden trendit mihin suuntaan finanssiala menee ja miten sääntely sekä vakavaraisuusvaateet menevät, tulee ympäristö muuttumaan aika nopeasti varsin hankalaksi pienemmille pankeille. Tämä koskee niin pieniä itsenäisiä Osuuspankkeja kuin myös Suomen markkinoilla toimivia pienempiä pankkeja. Uudella pohjoisella Osuuspankilla on paremmat mahdollisuudet hoitaa kaikki sääntelyn velvoitteet.

Tulemme näkemään lisää Osuuspankkien yhdistymisiä sekä mahdollisesti myös yrityskauppoja (OP Ryhmän ulkopuolella). Pienempien Osuuspankkien kohdalla edustajistokollegoilla muissa pankeissa on edessä valinta – ollako ajopuuna ja toivoa parasta vai ajaa aktiivisesti ratkaisuja, joilla turvataan omistaja-asiakkaiden etu tulevaisuudessakin.


Kommentit

Yksi vastaus artikkeliin “Alkuvuoden edustajistokuulumisia”

  1. […] oli tehty niin että se tulisi tapahtumaan vaikka mukana olisi vain kaksi Osuuspankkia. Käsittelin suunnittelun valmistelua ja Osuuspankkien tilannetta vuoden takaisessa kirjoituksessani. Uusi pankki tulisi olemaan toiseksi suurin Osuuspankki Suomessa ja toiminta-alueeltaan […]

Vastaa