Volkswagenin EA 189 -moottorilla (diesel) varustettujen autojen moottorin ohjausyksiköstä on löydetty softaa, joka fuskasi aina kun auto kytkettiin päästömittausta varten tietokoneeseen kiinni. Eli sääti päästöjä alaspäin, kun niitä mitattiin. Normiajossa kyseisellä ohjausyksiköllä varustettu auto saattoi sitten puskea ulos 40 kertaisen määrän päästöjä sallittuun tasoon nähden. Havainto oli tehty jo toukokuussa 2014 ja kesti 15 kuukautta, että Volkswagen myönti softan olemassaolon. Tämäkin vain siksi, että Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto uhkasi estää Volkswagenin vuoden 2016 malliston lanseerauksen Yhdysvaltojen markkinoille.

Vanhan bensavolkkarin omistajana tämä #dieselgate ei alkuun juurikaan kiinnostanut. Tähän toki vaikutti paljon se, että en ole erityisesti autoihmisiä enkä alkuun ymmärtänyt kuinka suurta automäärää tämä tosiasiallisesti koskee. Kiinnostus heräsi oikeastaan siinä kohti, kun luin Kalevan sivuilta sivun kokoisesta mainoksesta Volkkarin kiertelevän ja kaartelevan ilmoituksen, jossa vähän vihjattiin että me tehtiin sillä tavalla tyhmästi että ei ole nyt luottamusta ihan ansaittu. Mitään alkeellistakaan meriselitystä ei annettu.

Volkkarin sivuilta löytyi tiedote, jossa käytettiin sanamuotoa ”epäselvyydet”. Tämän kummemmin ei asiaa avattu.

Tämä tuntui melko typerältä, koska tässä Internetin ja ATK:n maailmassa itseni kaltainen ei-niin-autoista-kiinnostunut pystyi muutamassa minuutissa Googlettamaan asiasta kaiken olennaisen esiin. Ensimmäinen artikkeli taisi olla Twitterissä ollut Wall Street Journalin twiitti VW:n huijaussoftalla varustetun ECU:n toimintatavasta kuvan kera.

Hesarin jutussa VW:n viestintää analysoitiin kolkoksi ja vähän sellainen oli omakin fiilis. En ole ihan varma olisiko anteeksipyytely erityisesti tehnyt viestistä parempaa, sillä koko homma vaikuttaa niin pitkään jatkuneelta ja systemaattiselta, että ei tässä olla vahinkoja tehty. Kiinnijääminen oli ehkä vahinko.

Toinen tiedotteessa ollut kappale oli seuraava:

Totta puhuen minulla ei ole minkäänlaista ymmärrystä siitä, miksi maahantuoja ei tiedä minkälaisia moottoreita maahantuoduissa autoissa on ja montako niitä on maahan tuotu. Kait nyt niistä jonkinlaista kirjanpitoa pidetään?

Varmaan siis taustalla pääkonttori on ärähtänyt ja antanut tarkat raamit, missä pitää tiedottaa ja millä sanamuodoilla  – ja ohjeistanut taivuttamaan tarvittaessa hieman totuutta, jotta saadaan lisää aikaa omaan selvitykseen ja sitä kautta puolustuksen muodostamiseen.

Kärsiikö luottamus?

Yksi vaikutus #dieselgatella on ollut. Olen tullut huomattavasti kyynisemmäksi VW:n viestintää kohden ja varmaan harkitsen seuraavan auton kohdalla jatkanko VW:n kanssa (ainakin pitäisi tarkistaa ostohetkellä, että ”eihän tässä ollut sitä huijausmoottoria”) asiakassuhdettani. En ehkä pidä autoalaa muutenkaan minään puhtaana pulmusena, mutta kun käydään oheinen lista läpi niin kyllähän tämä näyttäytyy melko kylmässä valossa:

Tällaista on ilmeisesti tapahtunut

1. Volkswagen valmistaa moottorin, joka tuottaa liikaa typpipäästöjä. Moottori kelpaa ilmeisesti muuten, joten päätetään että tämä kauneusvirhe korjataan ohjelmistolla joka valehtelee mittaustilanteissa. Olisiko ollut sitten liian kallista kehittää vielä parempi moottori?
2. Ohjelmiston tekeminen miljooniin autoihin ei taida olla ihan yhden miehen hommaa. Mukana on hiha-arviona kymmeniä ihmisiä kehittämässä softaa, joka antaa vääriä tuloksia tietyissä koetilanteissa. Kaikki eivät välttämättä tiedä mikä on kokonaisuus, mutta hyvin moni tietää. ”Puhtaan” moottorin kehittäminen on varmasti ollut useammankin ihmisen tuloskortissa.
3. Johto tietää melkoisen varmasti siitä, että yli kahdeksan miljoonaa autoa on varustettu päästötesteissä huijaavalla softalla, jotta autoja voidaan myydä. Kysyttäessä asiasta kiistetään asia niin kauan, kunnes kiistäminen tulee potentiaalisesti kalliimmaksi kuin asian myöntäminen.
4. Volkswagen tekee valheesta (”päästöt kurissa”) emävalheen markkinoimalla autoja erityisinä Clean Diesel -autoina.

+ bonuksena muut autonvalmistajat tuntevat todennäköisesti dieselmoottoriteknologian niin hyvin, että tietävät VW:n huijaavan jollain tapaa testeissä. Mutta eivät kuitenkaan ilmianna yritystä, koska _____. Mitähän muuta vielä paljastuu testausten luotettavuudesta, jos asiaa tongitaan?

Eli kymmeniä ellei satoja ihmisiä Volkswagenilta on osallistunut hankkeeseen, jossa taloudellisen edun tavoittelun nimissä on vahingoitettu ympäristöä useiden vuosien ajan, valehdeltu valvovalle viranomaiselle ja kiinni jäätäessä myönnetty asia vasta kun potentiaaliset tappiot olisivat vielä suuremmat kuin jättimäiset korjauskulut. 

En osaa sanoa mitä tällaisen mittakaavan tapauksissa pitäisi sanoa ja miten luottamus palautetaan, mutta anteeksipyytäminen olisi myös tuntunut epäaidolta. Kyllä tässä on tietoisesti ja pitkään tiedetty, että väärin toimitaan – vahingosta ei ole kyse.

Vaikka anteeksipyytäminen onkin usein se helpoimman vaivan tie kriisiviestintätilanteessa.

Loppukevennyksenä: Epäaidossa kriisiviestinnässä tulee aina mieleen tämä South Parkin BP-klippi (VW on muuten palkannut saman asianajotoimiston hoitamaan sotkujaan, kuin BP:llä oli Deep Horizon -tapauksessa). Tällä kertaa ei tosin pyydellä edes erityisesti anteeksi.

 

PS. Bloombergillä on erinomainen juttu koko VW:n tarinasta ja päästöhuijausten historiasta.