Pohjolan Osuuspankin kevään 2024 edustajistokuulumisia kootusti sekä hieman katsausta Osuuspankki-skeneen.
Pitkään käynnissä ollut osuuspankkien yhdistymiskehitys on alkanut kiihtymään. Syitä on useampi, mutta yksi keskeinen on pankkeihin kohdistuvan valvonnan ja velvoitteiden – eli ns. sääntelyn lisääntyminen. Kevään mittaan pohjoisessa Suomessa käynnistyi kolme yhdistymishanketta. Näistä yksi on Siikalatvan seudulla, yksi Kainuussa ja yksi koskettaa Pohjolan Osuuspankkia. Pohjolan Osuuspankin fuusiohankkeessa yhdistymistä suunnittelevat Pohjolan OP, Hailuodon OP, Sallan OP, Tyrnävän OP, Posion OP, Utajärven OP ja Ylitornion OP.
Pohjolan OP:n edustajistolle viestittiin hankkeesta erillisessä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa, joka pidettiin etätapaamisena. Yleisesti voisi sanoa, että fuusiota pidettiin tervetulleena ja erityisiä huolenaiheita ei edustajilla noussut fuusioon liittyen esiin. Jokunen puheenvuoro käytettiin edellisestä yhdistymiskierrokseta ja harmiteltiin, kun Kemin OP ei tuolloin – eikä nytkään – ollut fuusiossa lopulta mukana. Yhdistymisprosessi tulee olemaan hieman erilainen, sillä muissa kuin Pohjolan Osuuspankissa ei ole edustajistoa vaan korkeinta päätäntävaltaa käyttää osuuskuntakokous.
Miltä Pohjois-Suomen osuuspankkikartta näyttää sitten mahdollisesti toteutuvien fuusioiden jälkeen? Suurimpana toimijana jatkaa Pohjolan Osuuspankki ja kaksi muuta suurempaa ovat ”OP Kainuu” ja ”OP Siikalatva”. Fuusioiden ulkopuolelle jäävät Kemin seudun ja Tervolan Osuuspankit. Näiden osalta on mielenkiintoista nähdä hakeutuvatko ne kenties yhteen vai hakevatko kaveria muualta? Ajan henki on kuitenkin pieniä Osuuspankkeja vastaan.
Edustajiston kokous Oulussa
Edustajisto kokoontui Oulussa 26.4. ja tällä kertaa Rovaniemen ja Tornion suunnalta tultiin busseilla kokouspaikalle. Siirtymäajan ollessa käynnissä on edustajisto edelleen aika jykevän kokoinen – n. 140 henkilöä – ja paikalla oli vajaat 120 edustajaa. Kevään kokouksessa asialistalla olivat tutut asiat: tilinpäätös, toimintakertomus ja henkilövalinnat. Uuttakin asiaa oli. Ennen varsinaista kokousta pidettiin yhteisluento ESG-rahoituksesta, joka jäi omalla rahoitusymmärrykselläni hieman yläpilven asioiksi.
Kokouksen avasi Taija Jurmu yleisillä kuulumisilla. Pohjolan Osuuspankin toimintaympäristössä keskeinen muutos oli alussa mainittu fuusiokehitys. Yleisesti arviona on, että 2025 lopulla Suomessa olisi 50-60 Osuuspankkia, kun niitä oli vielä nyt n. 120. Ollessani itse vielä OP Ryhmässä töissä oli tuo lukumäärä muistaakseni lähellä kahtasataa. Pankkien määrän pienentyminen tarkoittaa myös muutoksia OP Osuuskunnan hallintorakenteisiin.
Puheenjohtaja valittiin tällä kertaa Tornion seudulta. Henkilöehdotukset oli valmistellut tuttuun tapaan nimitysvaliokunta ja ehdotukset menivät läpi sellaisenaan.
Toimitusjohtaja Keijo Posio kävi läpi pankin toimintakertomuksen ja vuoden 2023 tuloksen. Pohjolan Osuuspankki teki erinomaisen vuosituloksen. Omistaja-asiakkaita on n. 150 000 ja konttoriverkosto on pysynyt ennallaan 21 konttorissa. Asuntolainoissa oli vielä tehty pientä kasvua, vaikka yleisesti 2023 puolella markkina oli pienentynyt. Tilikauden voitto oli reilut 82 miljoonaa euroa, joista maksettiin tuotto-osuuksia vajaat 10 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaille. Taloudellinen asema oli hyvä eikä mustia pilviä ollut näkyvissä. Tilintarkastuskertomuksessa ei nähty poikkeamia, mitä nyt itse kertomus oli otsikoitu Oulun Osuuspankin tilannetta kuvaavaksi. Vaikka virhe oli pieni, oli se tilintarkastajalle kiusallinen.
Näillä luvuilla toimitusjohtaja, hallitus ja hallintoneuvosto saivat vastuuvapauden kokoukselta.
Edustajien ja vastuuhenkilöiden palkkiot menivät läpi ehdotetun mukaisesti.
Sitten siirryttiin hallintoneuvoston henkilövalintoihin. Aiemmista fuusioista johtuen käytössä on siirtymäsäännöstä, joka tuottaa melkoisen sääntöhimmelin henkilövalintoihin, kun siinä huomioidaan siirtymäajan verran yhdistyneiden osuuspankkien suhteelliset osuudet hallintoneuvostopaikoista sekä sääntöihin kuuluva henkilörotaatio. Nimityksissä käytiin lyhyt keskustelu 68 vuoden yläikärajasta, jonka poistoa oltiin kokouksen myöhemmissä osissa ehdottamassa. Kaikki ehdolla olijat olivat kuitenkin alle 68-vuotiaita, joten ikä ei sen hetkisten sääntöjen mukaan ollut este valinnalle.
Laitetaan tässä kohti kokouksen kulku hetkeksi tauolle.
Henkilövalinnoista – sopiva & pätevä
Ehdotettavat henkilöt tulevat nimitysvaliokunnan kautta ja heille on tehty Fit & Proper -arviointi (FAP). Lisäksi ehdokkaiden riippumattomuus on tarkistettu ja heidän tulee täyttää vaatimukset ammattitaidon, luotettavuuden ja sopivuuden osalta. Näistä kriteereistä osa on aika arkijärkisesti selkeitä – vaikkapa se, että ei ole rikosrekisteriä, luottohäiriöitä tai epärehelliseksi tulkittavaa historiaa. Yksi FAP-kriteeri on myös monimuotoisuuden tukeminen – esimerkiksi iän ja sukupuolten moninaisuuden osalta.
Yksi tapa vastata FAP-vaatimuksiin monimuotoisuuspolitiikasta olisi, että nimitysvaliokunta liittäisi ehdotettuihin nimiin selvityksen monimuotoisuuspolitiikan toteutumisesta, jos ehdotetut henkilöt valitaan. Selvityksessä kerrottaisiin esimerkiksi tulevan hallintoneuvoston sukupuolten jakauma, ikärakenne ja maantieteellinen jakauma. Tällainen selvitys oli käytössä OP Uusimaalla heidän edustajistonsa kokouksessa. Pohjolan Osuuspankin 26.4.24 valitseman hallintoneuvoston keski-ikä on 51 vuotta ja sukupuolten jakauma N46,43 % / M53,57 % – verrokkina OP Uusimaan hallintoneuvoston keski-ikä 46 vuotta N59,18 % / M40,82 % jakaumalla.
Nimitysvaliokunnan tekemien ehdotusten tullessa edustajiston hyväksyttäväksi on tehty jo merkittävä valmistelutyö. Oletuksena voi pitää, että ehdotettavat henkilöt täyttävät valintakriteerit yksilöinä – jääkö siis edustajiston tehtäväksi tehdä lopullinen arvio siitä edustaako ehdotettu hallintoneuvoston kokoonpano riittävän monimuotoisesti ja kattavasti alueen omistaja-asiakkaita?
Nimitysvaliokunnan työskentelyyn ja henkilövalintaprosessiin minulla on muutama toive. Alkuvaiheeseen – jolloin aletaan kartoittamaan sopivia henkilöitä, toivoisin avointa kartoituskierrosta esimerkiksi edustajiston suuntaan sopivista ehdokkaista perusteluineen. Tällöin nimitysvaliokunnalla olisi käytettävissään jo prosessin alkuvaiheessa potentiaalisesti enemmän päteviä kanditaatteja. Ehdolla olevien henkilöiden – joiden siis tuodaan edustajiston kokoukseen päätettävksi – olisi mukavaa nähdä esittäytyvän edustajiston kokouksessa. Tässä ei tarvitsisi sinällään olla kyse kuulemisesta tai haastattelusta, vaan enemmänkin siitä että valittavat henkilöt olisivat edustajistolle tutumpia.
Jos FAP-asia kiinnostaa enemmän, niin ota iltalukemiseksi EBA/GL/2021/06 ESMA35-36-2319.
Kokous jatkuu.
Pohjolan Osuuspankin tilintarkastusyhteisöksi valittiin PWC Oy.
Keskustelua lahjoituksista
Vuotuisista lahjoituksista ehdotus tuli kahdessa osassa. Ensimmäinen osa (150 000€) sisälsi Helmi-palkinnon (10 te), Taitaja-palkinnon (10 te) ja Nuorten työllistämisen palkkasetelit (130 te). Toisena ehdotuksena oli, että edustajisto antaa hallitukselle valtuutuksen 200 000 eurolle, jotka voitaisiin käyttää yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.
Ensimmäisestä 150 te osuudesta ei juuri käyty keskustelua, mutta jälkimmäisen kohdalla edustajistosta kysyttiin mihin tuota rahaa on aiemmin käytetty ja mihin sitä käytettäisiin. Näistä toimitusjohtaja Keijo Posio antoikin suullisen selvityksen – vastikkeettomia lahjoituksia olivat olleet esimerkiksi ruokakassit ja Suomeen sotaa paenneiden ukrainalaisten tukeminen. Aiemmista ja mahdollisista käyttökohteista olisi hyvä saada yleisesitys jatkossa esimerkiksi kokouskutsun liitteenä, jotta käyttökohteiden luonne olisi edustajille selkeämpi. Avustussummasta – 200 te – käytiin myös keskustelua, mutta edustajisto pystyi tuossa kohti sen käytännössä joko hylkäämään tai hyväksymään. Puheenvuoroja käytettiin sen puolesta, että lahjoitussumma voisi olla suurempikin.
Edustajisto ei kuitenkaan tuota summaa voi kokouksessa muuttaa ja ylipäätään on mielenkiintoinen kysymys mikä oikean tasoinen summa olisi? Vertailun vuoksi yhtä omistaja-asiakasta kohti lahjoitussumma on Pohjolan Osuuspankissa 350 000 € / 150 000 omistaja-asiakasta = 2,33 € / omistaja-asiakas. OP Uusimaalla vastaava summa on 600 000 € / 340 000 omistaja-asiakasta = 1,76 € / omistaja-asiakas. Tampereen Seudun Osuuspankilla summa on 400 000 € (200te ’24 ja 200te ’25) eli 400 000 € / 170 000 = 2,35 € / omistaja-asiakas.* Tampereen Seudun edustajistolle oli tilintarkastaja antanut lausunnon lahjoitussumman suuruudesta, liitettä ei valitettavasti ollut verkossa joten sisältöä en tiedä. OP Uusimaan kokouksessa oli mainittu, että 600 000 euroa on keskusyhteisön hyväksymä lahjoitusvaltuuden enimmäismäärä, tosin tästäkin puuttuivat tiedot mihin tuo katto perustuu.
Lahjoitussumman suhteuttaminen omistaja-asiakkaiden määrään ei ole tietääkseni mikään virallinen mittari, mutta käytän sitä nyt vertailukohtana.
*) OP Uusimaan 19.3.2024 edustajiston kokouksen ja Tampereen seudun Osuuspankin edustajiston kokouksen 16.3.2024 pöytäkirjan mukaan, omistaja-asiakasmäärät pyöristettyjä.
Sääntömuutoksissa tehtiin nippu muutoksia sääntöihin. Korona-aika toi etäosallistumismahdollisuuden kokouksiin ja nyt post-korona-aikana sen käyttöä tarkennettiin niin, että kokoukseen valittu osallistumistapa on sitova (eli joko lähikokouksena tai Teamsilla, mutta mieltä ei voi valinnan jälkeen muuttaa).
Aiempi 68 vuoden ikärajasääntö poistui – tätä perusteltiin mm. syrjinnän kieltämisellä. Säännöissä rajattiin omistaja-asiakkaan mahdollisuutta osallistua eri vastuurooleihin, jos tämä oli jo valmiiksi toisen OP Ryhmän Osuuspankin jossain vastuuroolissa. Mielenkiintoista olisi tietää onko tällaisia henkilöitä ollut paljonkin, jotka ovat esimerkiksi olleet useassa Osuuspankin hallintoneuvostossa? Edellisestä rakenneprojektista jäänyt maininta Kemin vaalipiiristä poistettiin säännöistä.
Muutosten pohjana olivat mallisäännöt ja kokouksessa taidettiin kysyäkin, että voiko mallisäännöistä poiketa. Kyllä voi. Verkostakin löytyy Osuuspankkien sääntöjä, joissa on kirjaimellisesti pohjassa valmiina kohta missä kerrotaan missä kohti Osuuspankin säännöt poikkeavat mallisäännöistä.
Puheenvuoroni kumppaniohjelman kehittämisestä
Muissa asioissa käytin puheenvuoron toiveena hallitukselle.
Arvoisa kokousväki,
kotitalouksien menot ovat nousseet korkojen ja inflaation myötä – myös osalla yrityksistä on hankala taloudellinen tilanne, kun kuluttajien ostovoima on heikentynyt. Tämä puolestaan heijastuu pohjoisen työllisyyteen.
Tähän tilanteeseen on Pohjolan Osuuspankilla työkalupakissa valmis työkalu, eli omistaja-asiakkuuden kumppaniedut. Tarkistin kokouksen aikana nykytilanteen ja tällä hetkellä kumppanietuja on yksi – ROPS:n peleihin 20 % alennuksella.
Toivoisin omistaja-asiakkuuden kumppaniohjelman kehittämistä niin, että etuja olisi pohjoissuomalaisilta yrityksiltä ja erityisesti kotitalouksien perustarpeisiin liittyen – eli energiaan, ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen – kulttuuria unohtamatta.
Kumppanietuja kehittämällä tuetaan omistaja-asiakastalouksien tilannetta, tuetaan alueen yrityksiä ja lisätään omistaja-asiakkuuden tuomaa arvoa.
Puheenvuoro edustajiston kokouksessa 26.4.2024
Asia on aika lailla kuten puheenvuorossa on mainittu. Se mikä ehkä aiempaan on muuttunut on Pohjolan Osuuspankin neuvotteluasema ja resurssit – väittäisin että 150 000 omistaja-asiakasta muodostavat kiinnostavan ryhmän alueen yrityksille ja lisäksi henkilöresurssien näkökulmasta kumppanietujen kehittämiseen sekä hankkimiseen voisi olla mahdollista kiinnittää suoraa henkilöresurssia vähintään osa-aikaisesti.
Tämän puheenvuoron idea tuli omilta sidosryhmiltäni, kun tiedustelin heiltä ideoita ja palautetta vietäväksi edustajiston kokoukseen.
Kokouksen lopuksi
Lopuksi käytiin läpi rakennehankkeen tilannetta (eli rakennehanke on synonyymi Osuuspankkien fuusioprojektille). Tässä ei toistaiseksi ollut sen suurempaa päätettävää enkä kirjannut varsinaisesti mitään keskusteluakaan aiheesta ylös. Edustajiston kokousta edeltävässä tiedotustilaisuudessa edustajisto antoi kannatuspuheenvuoroja hankkeelle, enkä muista varsinaisia vastalauseita kuulleeni. Hankkeella on hassu nimi – joka on kirjallisuudesta lainattu – mutta en ole sarjaa lukenut ja ko. plejadit ovat tuntemattomia.
Sitten vielä loppuarviota itse kokouksesta. Kokoustila oli näin isolle edustajamäärälle huono, sillä tilan erilaisten tolppien ja välirakenteiden vuoksi ei nähnyt kuka puheenvuoroja edustajistosta piti. Kokousteknisesti – erityisesti loppupuolella kokousta – jäi keskustelun päättäminen ja varsinainen tehty päätös ilmoittamatta, jolloin siirtymä asiasta toiseen jäi vähän epäselväksi. Omaan makuun selkeämmin nuijaa pöytää – asia päätetty!
Kokousjärjestelyt sekä viestintä toimivat moitteettomasti ja tieto oli saatavilla hyvissä ajoin ennen kokousta.
Edustajistosta useampi toivoi kokouspäiville hieman löysempää aikataulua, jotta jäisi enemmän aikaa keskustelulle ja ajatusten vaihdolle. Edustajisto ei kuitenkaan kokoonnu usein. Muiden puitteiden osalta kokouspaikka oli hyvä ja etämatkalaisten majoitusmahdollisuus samassa rakennuksessa oli kätevä.
Mitä lähitulevaisuudessa tapahtuu? Varmaa on, että käynnissä olevat kolme rakennehanketta muuttavat Osuuspankki-karttaa pohjoisessa merkittävästi. Rakennehankkeissa voi toki tulla vielä yllätyksiäkin ja yhdistymissuunnat muuttua, mutta tämä on toki teoreettista. Mielenkiintoista on nähdä mitä tapahtuu Kemin ja Tervolan suunnalla – aloitteen tulee kuitenkin tulla sisältä käsin.
Pohjolan Osuuspankin uusi pääkonttori alkaa rakentumaan ja tähän projektiin ei edustajistosta käsin sen suuremmin vaikuteta. Seuraava edustajisto pääsee kenties uuden kiinteistön tiloissa vielä kokoontumaan, jos pienemmät neliömäärät sen sallivat.
Nykyinen Pohjolan Osuuspankin laaja yhdistetty edustajisto ehtii vielä kokoontua, ennen kuin siirtymäsäännösten muutokset alkavat vaikuttamaan ja edustajiston jäsenten lukumäärä alkaa pienenemään. Seuraavissa edustajistovaaleissa on allekirjoittaneelle jo kova työ päästä läpi 🙂
Loppuun vielä vastuuvapauslauseke – eli tässä kirjoitettu on kirjoittajan rajallisen ymmärryksen tuotosta ja mahdollisista ja todennäköisistä asia- ja ymmärrysvirheistä toivotaan kipakkaa palautetta kommenttikenttään.
Vastaa