Kevään 2025 edustajistokuulumisia

Edustajisto kokoontui Torandassa Torniossa 25.4.2025. Aiempien fuusioiden jälkeen tämä vuosi mennään vielä suurehkolla edustajistolla, kunnes se tämän vuoden loppupuolen edustajiston vaalien jälkeen pienenee. 

Tällä kertaa edustajiston kokouspäivä alkoi alkusanojen jälkeen esittelyrasteilla, joissa käytiin läpi Pohjolan OP:n eri toimintoja, niiden organisoitumista ja nykytilaa. Kirjoitan näistä havainnoista erikseen.

Kokous

Edustajiston kevätkokouksen agendalla olivat tutut asiat – eli tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja hallintoneuvoston lausunnot edellämainituista. Lisäksi päätettiin eri toimintojen palkkioista, hallintoneuvoston täydentämisestä erovuoroisten tilalle ja vuotuisista lahjoitusvaltuuksista. 

Asiat oli tuttuun tapaan valmisteltu kattavasti kuukausien työn pohjalta. Voittoa tuli reilut 81 miljoonaa euroa ja tuotto-osuuksia maksettiin ulos 11,8 miljoonaa euroa. Tilinpäätös sekä toimintakertomus hyväksyttiiin ja vastuuvapaus myönnettiin. Olin tutustunut keskeisiin materiaaleihin etukäteen ja eipä niistä mitään poikkevaa paljastunut – hyvä kokonainen vuosi uutena pankkina. Keskustelua ei kokouksen alkupuolella käyty, toisaalta myöskään keskustelua ei selkeästi avattu. Miksi näin?

Kokousteknisesti kokousta johdettiin tällä kertaa valitettavan huonosti. Tämä on ikävää todeta, mutta näinpä se meni. Keskustelua tai puheenvuoroja ei selkeästi avattu tai päätetty ja jäi epäselväksi kuka esitti ja kannattiko joku esitystä. Kun koolla on reilusti yli sata edustajaa, on erittäin selkeä kokousrakenne ehdottoman tärkeää jotta keskustelua ehditään tarvittaessa käydä ja puheenvuoron saavat kaikki, joilla sanottavaa on. Lisäksi esityslistassa ei ollut selkeästi eritelty kaikista kohdista ovatko ne päätöksenteon alaisia vai vain tiedoksi saatettavia. Tästä seurasi epäselvyyttä sen osalta, tuleeko tai voidaanko kohtiin esittää jotain päätettävää tai ei. 

Kokousta ei toki tarvi ”kannatuspuheenvuoroilla” pidentää. Kokoukset ovat ainoita paikkoja virallisen keskustelun  käymiselle sekä kysymysten esittämiselle, joten keskustelulle tulee antaa tila ja varmistaa, että jokainen halukas myös puheenvuoron saa. Kokouksen loppumiselle ei ole määritetty kellossa takarajaa. 

Keskustelussa voisi myös antaa palautetta ja annettakoon se nyt johdolle ja hallinnolle: Pohjolan OP on käynyt todella massiivisen fuusioitumisprojektin onnistuneesti läpi. Varmasti taustalla on yksityiskohtia ja yksittäisiä asioita, jotka olisivat voineet mennä toisinkin, mutta kaikilla tunnusluvuilla mitattuna fuusioprojekti on ollut onnistunut. Ennen fuusiopäätöksiä edustajisto esitti paljonkin aiheellisia kysymyksiä erilaisista skenaarioista ja uhkakuvista. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että fuusion eduiksi nähdyt seikat ovat toteutuneet tai toteutumassa: konttoriverkosto on pysynyt entisellään, työntekijöillä on enemmän mahdollisuuksia urakehitykseen ja etätyön ansiosta asiakkaita voidaan palvella koko Pohjois-Suomessa riippumatta työntekijän sijainnista. Pankilla on vahvemmat muskelit vastata valvonnan vaatimuksiin, tarjota asiantuntijapalveluita ja rahoittaa suurempia hankkeita. Palveluiden kotiuttaminen luo lisäksi uusia asiantuntijatyöpaikkoja pohjoiseen.

Muutama sananen päätöksistä

Hallintoneuvoston henkilömääräksi vahvistettiin 28 henkilöä. Henkilöiden täydentäminen on edelleen – fuusioiden siirtymäajan sääntöjen vuoksi – hieman monimutkaisempi laskukaavaltaan, kun hallintoneuvostopaikkoja jaetaan vanhojen Osuuspankkien kokoluokan mukaisesti noudattaen siirtymäajan säännöstöä. Hallintoneuvoston fit & proper -soveltuvuudesta todettiin kokouksessa jotain, varmaan lähinnä että arviointi oli tehty ja edustajat hyväksi havaittu. Nimitysvaliokunta voisi edelleen tässäkin kohtaa taustoittaa vähän enemmän millä tavalla arvioiden hallintoneuvosto edustaa hyvin Pohjolan OP:n omistaja-asiakaskuntaa.

Lahjoitusvaltuuksia hallitukselle myönnettiin 165 000 euroa vakiohankkeisiin, kuten nuorten palkkaseteleihin, ja lisäksi hyväksyttiin 200 000 euroa yleishyödyllisiin lahjoituksiin. Vertailun vuoksi OP Ryhmän suurin Osuuspankki – OP Uusimaa – varasi lahjoituksiin tänä keväänä 500 000 euroa. Lahjoituskohteista keskusteltiin aiemmin päivällä pankin esittelyrasteilla ja näihin on mahdollista vaikuttaa myös kuluvan vuoden aikana lahjoituskohteita ehdottamalla – tässä kohti kulttuuritoimijat olkaapa hereillä.

Tiedoksiannoista

Tulevien edustajiistovaalien, jotka järjestetään vuoden 2025 loppupuolella, järjestelyistä ja aikatauluista käytiin läpi kattava esitys. Eri alueilla taataan vaalijärjestyksessä edustus ja tulevaan – nykyistä merkittävästi pienempään – edustajistoon tullaan pääsemään varsin erilaisilla äänimäärillä. Esimerkiksi äänikynnys Oulussa tulee olemaan varsin erilainen kuin äänikynnys Sodankylässä. Yksi lähtöhaaste tulee olemaan äänestysaktiivisuus, joka oli viime vaaleissa varsin matala – reilut 10 % (omassa vanhassa kirjoituksessani oli vanhan OP Oulun luku 8,616 %). Toisin tulkiten voi tietysti sanoa, että yksi edustajiston vaaleissa annettu ääni edustaa yhdeksää ääntä. 

Edustajistovaalit herättivät ehkä kiivaimman keskustelun salissa ja erityisen vahvoin puheenvuoroin vaadittiin kirjeäänestyksen palauttamista. Tämä oltiin koettu tehokkaaksi joissain muissa osuuskuntavaaleissa. Lisäksi sähköistä äänestystä pidettiin hankalana erityisesti seniorien näkökulmasta. Vaalien toimitustapaan liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan kuulu edustajiston päätäntävaltaan, joten asiasta tulleita esityksiä ei käsitelty.

Oma kantani täysimittaiseen kirjeäänestykseen – tai edes huomiokirjeiden lähettämiseen koko omistaja-asiakaskunnalle on lähtökohtaisesti kielteinen. Lyhyenä perusteluna en ole varma onko kyseinen tapa enää tänä päivänä tehokas tai tehokkain tapa aktivoida äänestämään. Kallis tapa se on varmasti.

Kirjeäänestykselle on tietysti paikkansa, erityisesti silloin kun omistaja-asiakas ei sähköisiä palveluita käytä. Tällöin on tärkeää varmistaa – vaikka kirjeäänestyksellä – että jokainen omistaja-asiakas voi äänensä vaaleissa antaa. Tällöin kyse on kuitenkin tasavertaisuudesta.

Tutkin äänestysaktiivisuuden teoriapohjaa ja löysin yli 20 vuotta vanhan Valtioneuvoston julkaisun (linkki), jossa todettiin seuraavaa:

Äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat tunnetusti monet eri seikat, joista tärkeimmät ovat: 

1. Vaalien asiasisältö (vaalikampanjat)
2. Vaalijärjestelmä ja puoluejärjestelmä, 
3. Vaaleja koskeva tiedotustoiminta ja mediaympäristö, 
4. Vaalikulttuuri ja 
5. Vaalien tekniset järjestelyt.

Näihin teemoihin löytyy oikeitakin asiantuntjoita, mutta maallikkona selittäisin näitä kohtia seuraavasti.

1. Vaalien asiasisällössä tulisi kertoa mistä edustajiston vaaleissa äänestetään ja vaikka varsinaisesti vaalikampanjoita ei tulla suuressa mittakaavassa näkemään, on edustajien tärkeää pystyä kertomaan minkälaisia asioita he edustavat ja mihin suuntaan haluavat Pohjolan OP:ta kehittää. Esimerkiksi minä ilmoitin omiksi tärkeiksi teemoikseni hyvän monikanavaisen asiakaskokemuksen ja -palvelun, omistaja-asiakkaiden vaurastumisen edistämisen ja omistaja-asiakkuuden arvon kehittämisen.
2. Vaalijärjestelmässä korostuu alueellisuus ja edustajistopaikkojen jako eri alueiden omistaja-asiakasmäärien mukaan. Vaali on henkilövaali, jossa ei ole listojen kautta puolueita tai muita yhteenliittymiä. Puoluepolitiikassa toimivilla on kuitenkin aktiivisuuden kautta pientä etua vaaleissa, varsinkin jos he pystyvyt mobilisoimaan omia kannattajiaan äänestäjiksi
3. Tiedotustoiminta ja mediaympäristö. On aika selvää, että vaaleissa tarvitsee tavoittaa kaikki omistaja-asiakkaat ja saada heidät kiinnostumaan vaaleista. Erityiskohderyhmänä mainitsisin tässä ensikertalaiset, eli uudet omistaja-asiakkaat sitten edellisten vaalien. Äänestysprosentin lähtötaso huomioiden ei ole mitään erityistä tarvetta tavoittaa esimerkiksi nuoria, vaan ihan kaikki omistaja-asiakkaat. On tietysti toinen kysymys millä välineillä ja kanavilla tavoitetaan erilaiset omistaja-asiakasryhmät – kirje voi hyvinkin olla tehokas seniorien tavoittamiseen kun taas nuoremmat voidaan tavoittaa digikanavista. 95 % omistaja-asiakaskunnasta yhteisiä nimittäjiä ovat sähköiset palvelut – eli op.fi ja OP-mobiili – kannustan itse hyödyntämään näitä kanavia äänestämään ohjauksessa
4. Vaalikulttuuri. Positiivinen ja arvostava suhtautuminen vaaleihin ja ehdolla olijoihin. Edustajistovaaleissa ollaan mukana ystävien kesken – kaikki toivovat Pohjolan OP:n menestyvän.
5. Vaalien teknisiin järjestelyihin kuuluvat kysymykset sähköisestä äänestämisestä sekä kirjeäänestämisestä. Sanomattakin on selvää, että sähköisen äänestämisen ratkaisun tulee olla helppokäyttöinen ja luotettava.

Toisaalta äänestysaktiivisuus ei ole absoluuttinen mittari. Tärkeää on, että 1) äänestäjät edustavat omistaja-asiakaskuntaa mahdollisimman kattavasti ja 2) äänestäjillä on mahdollisimman kattavat tiedot siitä, mitä edustajat edustavat ja mitkä ovat heidän kykynsä ja motivaationsa asioita ajaa. On tietysti tärkeää tunnistaa onko matalan äänestysaktiivisuuden taustalla syitä, miksi jotkin ryhmät eivät halua tai voi äänestää. 

Paradoksaalisesti äänestysaktiivisuutta lisäävät toimet saattavat vain lisätä jo yliedustettujen ryhmien äänestysaktiivisuutta ja toisaalta lisätä sellaisten äänten osuutta, jotka on annettu perehtymättä edustajien taustoihin tai ajatuksiin. Satunnaisesti annetut äänet johtavat satunnaisiin lopputuloksiin, jotka eivät ainakaan edistä hyvää edustajistotyötä. 

Kenties paras lopputulos saadaan, jos/kun valistuneet äänestäjät valitsevat itselleen kyvykkäimmät ja motivoituneimmat edustajat. 30 % äänestysprosentti ei takaa parempaa lopputulosta, kuin 10 % äänestysprosentti – vaikka tietysti 30 % äänestysprosenttia on kivempi katsella vaalien järjestäjäorganisaation näkökulmasta.

Pankkifuusiot

Seuraavaksi toteutuva fuusio on ”seitsemän sisarta” -hanke (mukana Pohjolan OP:n lisäksi Hailuodon, Posion, Sallan, Tyrnävän, Utajärven ja Ylitornion Osuuspankit), jossa uusi uusi Pohjolan OP aloittaa syksyllä 2025. Tästä on päätökset jo nuijittu pöytään. Äänestämään päästään syksyllä, jolloin Kemin Seudun ja Tervolan Osuuspankit äänestävät liittymisestä Pohjolan OP:in ja tietysti myös Pohjolan OP:n edustajisto asiasta äänensä antaa. Ajatuksia en lue, mutta aiempien fuusioiden kokemuspohjalla sekä muistellen aiempaa keskustelua salissa, luulen että Kemi ja Tervola toivotetaan avosylin tervetulleeksi mukaan. 

Muista asioista en kirjannut mitään ylös. Toimitusjohtaja Posio piti kuitenkin muistutuspuheenvuoron verkkorikollisuuden aktivoitumisesta ja erilaisista pankkitunnuksia kalastavista huijauspuheluista. Pankki ei koskaan kysele verkkopankin tunnuksia puhelimessa.

Kokous päätettiin.  

Lopuksi

Ensimmäinen edustajistokausi lähestyy loppusuoraa ja jäljellä on enää syksyn kokoukset ennen uuden edustajiston aloitusta. Matka on ollut mielenkiintoinen ja aion asettua ehdolle uudelleen vuoden 2025 vaaleissa. Osuuspankkien edustajistot ovat kiinnostavalla tavalla yhteiskunnan pulssilla ja niissä näkee miten oman alueen talous tosiasiallisesti voi.

Olen pyrkinyt näillä kirjoituksilla lisäämään ymmärrystä siitä, miten edustajisto toimii ja kertomaan mitä Pohjolan OP:ssa tapahtuu ja miksi. Pankilla on erittäin suuri merkitys Pohjois-Suomen elinvoimaisuudelle, joten tehdyt päätökset heijastuvat kotitalouksien, yrityksien ja yhteisöjen arkeen.