The Blog Awards Finland palkitsee vuosittain tubettajien, blogaajien, snäppääjien ja instagrammaajien joukosta vuoden mieleenpainuvimmat vaikuttajat. A-Lehtien järjestämä tilaisuus toteutettiin kolmatta kertaa. Sain tänä vuonna kunnian olla kutsuttuna tapahtuman The Blog Marketing Awards -kategorian tuomaristoon ja sain sitä kautta kiinnostavan näkymän vaikuttajamarkkinointiin sekä päätapahtuman myötä myös itse vaikuttaja (”influencer”) -skeneen. Tuomaristokeikka ja itse tapahtuma herätti ajatuksia myös jaettavaksi asti, vaikkakin vaikuttajamarkkinoinnissa sisällä olevalle kirjoitus ei varmaan suuria ahaa-elämyksiä tuo.
Termistöasiana alkuun, moderni yleisnimitys blogaajille/tubettajille/jne on ”vaikuttaja”, joka siis käännös sanasta ”influencer”. Tästä johtaen vaikuttajamarkkinointi on siis influencer marketing.
Vaikuttajat ovat synnyttäneet ekosysteemin
Ensimmäinen, myös gaalassa ääneen lausuttu, tosiasia on, että vaikuttajat ovat pystyneet tekemään itselleen blogaamisesta/tubettamisesta/jne itselleen ammatin ja vaikuttajien ympärille on rakentunut oma ekosysteeminsä. Vaikuttajien lisäksi mukana on vaikuttajamarkkinointiin erikoistuneita toimistoja, vaikuttajien yleisöjä myyviä mediatoimistoja ja jopa blogiagentuureja. Ja tietysti tämän kaiken maksavia asiakkaita. Jos tämä asia ei ole entuudestaan tuttu, niin kyllä – vaikuttajat tavoittavat merkittäviä yleisöjä viikoittain ja näiden yleisöjen tavoittamisesta ollaan valmiita myös maksamaan.
Matka pienten piirien kevyestä kirjoitusharrastuksesta kaupalliseksi vaikuttamiseksi on ollut pitkä.
Muutoksen hahmottamiseksi käytetään hieman aikakonetta ja muistelen menneitä. Ensimmäiset blogit, joihin itse törmäsin, olivat päiväkirjamaisia, kuten nimi sanoo (weB LOG – verkkopäiväkirja). Sisältö oli ennen kaikkea tekstuaalista ja aika jotain 2000-luvun alkua. Tuntemukset olivat ehkä eniten myötähäpeää, ”miksi joku jakaa elämäänsä noin tarkasti verkkoon?”. Ensimmäinen oma blogi-installaationi taisi olla 2002, jolloin tein jotain kokeilua omalle palvelimelle b2-blogisoftalla. Muistaakseni kokeilin saada inttiaikanani pitämiä muistiinpanoja jälkikäteen johonkin järjestykseen. Valmista ei tullut. Yleisesti voisi sanoa, että blogien yleisöt olivat pienempiä, blogin ylläpitäminen huomattavasti teknisempää ja homma erittäin vahvasti harrastuspohjalla.
Jos pohtii hetken nykytilaa, niin voi edelliseen vertaamalla todeta äkkiä että vaikuttajat ja heidän tuottamansa sisällöt ovat kehittyneet valtavasti – laadukkaammiksi, monipuolisemmiksi ja eri julkaisumuotoihin. Tätä osin heijastelee myös Blog Awards Finland -kisan laajeneminen blogaajien lisäksi myös muihin vieläkin visuaalisempia julkaisukanavia käyttäviin vaikuttajiin. Lienee totuudenmukaista todeta, että sitä itsekin on vielä osin vanhassa maailmassa kiinni ja ei osaa ymmärtää miten paljon monipuolisempi vaikuttajamaailma on tänä päivänä ja miten erilainen yleisö ja vaikuttajan suhde yleisöön on.
Väittäisin, että yksi merkittävä muutosvoima on ollut tekniikan ja alustojen kehittyminen, joka on mahdollistanut monille vaikuttajille keskittymisen itse sisältöön teknisen räpellyksen sijaan.
Vaikuttajat ovat kaupallistettava media
Nopeassa kehityksessä moni vaikuttaja on havahtunut yhtäkkiä tilanteeseen, että he ovatkin muuttuneet mediaksi. Mediaksi, joka on kaupallistettavissa. Merkittävyyttä voi arvioida vaikka tutustumalla Töttöröön talentteihin. Suosituimmat vaikuttajat, vaikka pudotettaisiin Duudsonien kaltaiset megatähdet pois, saavat satojatuhansia seuraajia vaikkapa YouTubessa tai Instagramissa. Luvut ovat sellaisia, että perinteisillä mediatoimijoilla tekee tiukkaa saada samaa aikaiseksi – yrityksistä puhumattakaan. Harva yritys pystyy luomaan sellaista suhdetta yleisöönsä, kuin vaikuttajat pystyvät.
Jotkut vaikuttajista ovat pystyneet luontevasti hyödyntämään kaupallista yhteistyötä tekemisessään – jotkut taas tekevät yhteistyötä päälleliimatun oloisesti. Alan (itse)sääntely on myös alkanut kehittymään ja yleisölle halutaan selkeämmin kertoa milloin kyse on vaikuttajan omaehtoisesta toiminnasta ja milloin kaupallisesta yhteistyöstä. Läpinäkyvyydestä tämän suhteen en kuitenkaan vielä lähtisi kehuja jakamaan. Tosin en ole ihan varma onko vaikuttajien yleisölle tällä asialla edes merkitystä: suhde kaupallisuuteen voi olla välinpitämätön tai jopa ”asiaankuuluva”. Minusta kaupallisuus ei sulje pois mahdollisuutta tehdä hyvää sisältöä, mutta kaupalliset vaikuttimet tulisi kuitenkin selkeästi kertoa kun niitä on.
Vaikuttajat ovat kuitenkin hyvin erityyppinen media ja he tavoittavat yleisöjä, joita voi olla vaikea tavoittaa perinteisillä mediaratkaisuilla. Gaalan palkintojenjakoa seuratessa itselleni valkeni vaikuttajien monipuolisuus ja moninaisuus: hyvin erilaisia persoonallisuuksia ja todennäköisesti hyvin erilaisia yleisöjä. Kuulemma aiempina vuosina faneja oli ollut väijyssä Kulosaaren nurkilla odottelemassa suosikkejaan. Tämän vuoden tilannetta en tarkistanut.
Päällimmäisenä palkintojenjaosta jäi kuitenkin mieleen Suomen vaikuttajaskenen rikkaus ja monipuolisuus – ja se tosiasia, että vaikka joitain nimiä palkituista ja shortlistatuista tunnistikin oli mukana myös erittäin paljon nimiä jotka olivat täysin uusia tuttavuuksia. Itse Blog Awards Finland on myös saavuttanut paikkansa vaikuttajien parissa. Täysin epätieteellisenä menetelmänä totean, että vain pari illan aikana palkituista jätti saapumatta paikalle ja tulkitsen tämän siten, että shortlistalle päässet kokivat tapahtuman heille merkityksellisenä. Merkityksettömäksi koetussa olisi no show ollut korkeampi.
Blog Marketing Awards -kategoriasta
Blog Marketing Awards -kategoriaan ilmoitettuihin töihin tutustuminen avasi kiinnostavalla tavalla vaikuttajamarkkinoinnin kenttää ja monipuolisuutta. Kun vaikuttaja-kategorioissa palkittiin sisällöistä, palkittiin markkinoijakategoriassa yrityksiä ja yhteisöjä luovuudesta ja tuloksellisuudesta vaikuttajien hyödyntämisessä.
Oma oppimani ”päivän päätteeksi” oli tuloksellisuuden ja mittaamisen haasteellisuus vaikuttajamarkkinoinnissa – erityisesti silloin, kun kampanja oli ollut yhdistelmä monikanavaista tekemistä. Mikä lopulta vaikutti mihinkin? Muutama ahaa-elämyskin tuli, kun näki että ”kas, vaikuttajamarkkinointia voi tehdä myös näinkin”. Todettakoon taas skeneä tuntemattomille, että asiakkaat ja toimistot eivät olleet töitä millään puuhastelumentaliteetilla tehneet, vaan vaikuttajakampanjoiden takana oli luovuutta, raakaa työtä ja rahaa. Shortlista tässä.
Yhteenvetona voisi sanoa, että vaikuttajamarkkinointi kannattaa ottaa yrityksen työkalupakkiin, jos pystyy tunnustamaan sopivat yleisöt jotka vaikuttajien kautta on saavutettavissa. Vaikuttajaksi ryhtyville voi todeta edessä olevan vain verta, hikeä ja kyyneliä – ja mahdollisesti myös menestystäkin. Pikavoittoja ei ole tarjolla, mutta voihan se olla siisti tapa ansaita elantonsa jos ja kun onnistumista tulee. Ainakin siinä kohti tietää jotain saavuttaneensa, kun on The Blog Awards Finland -kisan shorttilistalla jossain kategoriassa 🙂
ps. Minkälaisia toimijoita vaikuttajamarkkinointitoimistot ovat? Tutustu vaikkapa seuraaviin babler, töttöröö ja asennemedia. Hyviä referenssejä ja läpileikkausta tekemisestä, kirjoittajalla ei omakohtaista kokemusta muuten.
