Edustajisto kokoontui Oulussa ja etänä ensimmäistä kertaa uuden uuden Pohjolan OP:n edustajiston kokoonpanolla. Tuoreet edustajat olivat mukana vanhoista Hailuodon, Tyrnävän, Posion, Sallan, Utajärven ja Ylitornion osuuspankeista, jotka olivat nyt osa 1.8.2025 aloittanutta uutta uutta Pohjolan Osuuspankkia. Tällä edustajistokaudella on siis yhdistynyt jo kahdeksan Osuuspankkia.
Kokoukseen oli ilmoittautunut 148 edustajaa, joista 142 oli paikalla. Hybridikokouksia on jo sen verran harjoiteltu, että nimenhuuto sujui nopeasti. Kokouksen tärkein yksittäinen asia oli hallintoneuvoston täydentäminen fuusioituvien pankkien jäsenillä ja tuttuun tapaan nimitysvaliokunta oli valmistellut esitykset sekä selvittänyt FAP-vaatimukset sekä henkilöiden käytettävissä olon. Tulin valituksi kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi ja ääntenlaskijaksi ja kun äänestysuurnaa alettiin kaivamaan esiin, tuli jo hetkellinen huoli että mitenkäs tällainen 142 hengen hybridikokouksen äänestys ja ennen kaikkea äänten tarkastaminen hoidettaisiin… Kyse olikin kuitenkin vain arvonnasta, jossa arvottiin hallintoneuvoston jäsenten kauden pituudet ja erovuoroisuus. Nimitysvaliokunnan esitys hyväksyttiin sellaisenaan henkilöiden tiiviin esittelyn jälkeen.
Seuraavaksi siirryttiin toimitusjohtajan katsaukseen, jossa käytiin läpi pankin ja Pohjois-Suomen taloustilannetta. Tässä joitain ajatuksia katsauksen pohjalta.
Osuuspankki on vahvasti toiminta-alueensa talouden pulssilla ja niin hyvät kuin huonot kehityssuunnat näkyvät toiminnassa.
Yleisesti talous tarvitsisi lisää kuluttajien luottamusta. Tileille kertyy rahaa ja sukan varret ovat täynnä, kun varaudutaan – johonkin. Mitään selkeää yhtä uhkaa ei ole, mutta kun ei oikein tiedetä onko sittenkin mörökölli nurkan takana niin laitetaan raha ennemmin talteen. Tämä raha on poissa kulutuksesta ja investoinneista.
Pohjolan OP:n korkokatteet ovat laskeneet ensimmäisellä vuodenpuolikkaalla miljoonilla euroilla korkotason laskiessa. Tämä tarkoittaa liiketuloksen tippumista, mutta toisaalta taas tämä sama korkoihin käytetty raha jää nyt alueen talouteen. Asuntolainoja on myönnetty merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna, mutta edellinen vuosi oli asuntokaupassa historiallisen heikko ja kasvuluvut näyttävät helposti suurilta. Kasvua on kuitenkin ollut erityisesti kasvukeskuksissa, mikä kertoo asuntokaupan elpymisestä.
Yritysten investoinneissa on erityisesti Lapissa ja Torniossa hyvä meininki päällä. Lapissa vetää matkailu ja Torniossa metalliteollisuus. Kolme ämmää kannattaa painaa mieleen – Malmi, Matkailu ja Militaria. Oulussa on yrityspuolella rauhallisempaa, yhtenä syynä hitaasti käynnistyvä uudisrakentaminen. Vanhat asunnot liikkuvat, mutta eivät vielä niin paljoa että se avittaisi uudistuotantoa.
Pankin tulos ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla ja yhtenä positiivisena signaalina voidaan nähdä myös odotettujen luottotappioiden määrän pieneneminen, mikä kertoo yritysten maksukyvyn parantumisesta. Vakavaraisuus-mittari on myös mielenkiintoinen – erittäin vakavarainen pankki voikin tarkoittaa sitä, että alueella ei talous toimi normaalisti ja investointeja ei tehdä. Pankin heikompi vakavaraisuus voi koitua siitä, että rahoitus on keskittynyt yhdelle toimialalle jonka kriisiytyessä kriisi voi olla suurempikin. Tässä toimii vanha vertauskuva munista samassa korissa. Pohjolan OP:lla munat eivät yrityspuolen rahoituksen näkökulmasta ole samassa korissa, sillä Pohjois-Suomessa on monipuolisesti erilaista palvelu- ja teollisuusliiketoimintaa.
Seuraava fuusiosuunnitelmakin on jo työstössä ja 1.11. Pohjolan OP:n edustajisto tekee päätöksen kannattaako se Kemin seudun ja Tervolan Osuuspankkien liittymistä osaksi Pohjolan OP:a. Jos fuusio toteutuu, niin uusi uusi uusi Pohjolan OP aloittaa 1.8.2026.
Yksi erittäin merkittävä muutoskin on tulossa OP Ryhmän tasolla, sillä OP-bonusten verokohtelu muuttuu vuonna 2026. Alustavasti bonuksista pitää maksaa veroja, jos niitä käytetään eri palveluiden hankintaan kuin mistä bonukset on ansaittu. Pääjohtaja Ritakallio on aiemmin todennut, että omistaja-asiakkaiden edut eivät heikkene. Miten tämä muutos sitten toteutuu, sen tiedämme varmaan melko pian.
Lopuksi keskusteltiin vielä vaaleista. Pohjolan OP:n edustajistovaalit ovat tulossa ja marraskuussa valitaan uudet edustajat. Oma edustajistovaalisivuni on myös avattu. Edustajiston koko tulee pienenemään merkittävästi, kun siirtymäkauden edustajisto saa työnsä valmiiksi. Pohjolan OP:n toimialue jakaantuu useaan vaalipiiriin ja oma vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mikä oma ”kotikonttori” / asiakkuuskonttori on ollut 31.5.25.
Uusi vaalipiirijako
- Oulun vaalipiiri 21 edustajaa
- Konttorit: Oulu Isokatu, Oulu Rusko, Oulu Ideapark, Yrityspalvelut
- Oulun kaupungin ulkoinen vaalipiiri 11 edustajaa
- Konttorit: Ii, Haukipudas, Kempeleen Zeppelin, Muhos, Pyhäntä
- Rovaniemen kaupungin vaalipiiri 8 edustajaa
- Konttori: Rovaniemen Koskikatu
- Rovaniemen kaupungin ulkoinen 8 edustajaa pl. Tornio
- Konttorit: Utsjoen, Ivalon, Enontekiön, Sodankylän, Muonion, Kolarin, Pellon, Kittilän, Savukosken, Kemijärven ja Ranuan konttorit
- Tornion vaalipiiri 8 edustajaa
- Konttori: Tornion konttori
- Posio 2 edustajaa
- Salla 2 edustajaa
- Tyrnävä 2 edustajaa
- Utajärvi 2 edustajaa
- Ylitornio 2 edustajaa
- Hailuoto 2 edustajaa
Vaalipiirien edustajamäärä lasketaan nyrkkisääntönä alueen omistaja-asiakkaiden määrään suhteuttaen. Äänen voi antaa samalle edustajalle, missä vaalipiirissä oma kotikonttori on. Konttorilista on sama, mikä vahvistettiin 25.4.2025 edustajiston kokouksessa Torniossa.
Yhteensä 68 edustajaa.
Kokouksen lopuksi kokouksen puheenjohtaja Syvävirta piti lyhyen puheen kuluneesta edustajistokaudesta ja kertasi sen merkittävimpiä saavutuksia, joita toteutuneet fuusiot ovat olleet.
Jätä kommentti