Pohjolan Osuuspankin tuore edustajisto kokoontui sääntömääräisesti Torniossa 27.3.2026. Kokouspäivä oli rakennettu tällä kertaa niin, että aamupäivän aikana käytiin läpi tilannekatsausta toimialueelta ja toimintaympäristöstä ja kerrattiin jonkin verran edustajiston toiminnan osia.
Uusi edustajisto on merkittävästi aiempaa kompaktimpi. Edustajia on 68, kun niitä oli edellisen kauden fuusiokierroksen päätteeksi n. 140. Jättikokoinen edustajisto ei tietystikään ollut optimiratkaisu, mutta se suoraviivaisti siirtymäkautta ja mahdollisti tasapuolisesti äänen kuulumisen kaikista fuusioituneista pankeista. Edustajisto tulee vielä kasvamaan tänä vuonna, kun Kemin seutu ja Tervola liittyvät mukaan, mutta kyseessä on muutaman paikan lisäys.
Muutama nosto aamupäivän infosta
- Tekoäly on OP Pohjolan tiekartalla vahvasti mukana ja se tulee muuttamaan asiakaskäyttäytymistä. Tuttu epävarmuus globaalissa ympäristössä jatkuu ja siitä on tullut uusi normi. Sääntely kiristyy (milloinhan koittaa se päivä, jolloin se ei kiristy) ja se ohjaa kohti suurempia toimintayksiköitä kun haetaan skaalaetua
- Pohjolan OP:n vastuullisuustekoina oli tarjottu 2025 yhteensä 182 nuorelle 500 € palkkaseteli (kesä)työllistymiseen, tuettu 124000 eurolla yleishyödyllisiä toimijoita, tuettu 29500 lapsen ja nuoren harrastusmahdollisuuksia ja tarjottu taloustaito- ja digitaito-opastuksia
- Osuuspankkien määrän kehitys Suomessa jatkaa laskutrendillä ja vuoden lopussa Suomessa voi olla vain 35 Osuuspankkia. Pohjolan OP on toiseksi suurin osuuspankeista ja lähin haastaja tullee Varsinais-Suomesta. Fuusiosyistä ei tarkemmin keskusteltu, mutta lienevät pääpiirteittäin samat mitä Pohjolan OP:n fuusioiden taustalla on ollut. Kemi ja Tervola liittyvät mukaan 1.9.26 alkaen
Yhteinen terveinen kaikille asiakkaille (vaihtelevan liikunnallisen tehosteen kera) oli, että pankkitunnuksia ei tule luovuttaa puhelimessa kellekään ja osuuspankki ei niitä koskaan puhelimessa tai viestillä kysy.
Aamupäivän koulutus/kertaus-osiossa käytiin läpi edustajiston toimintaa ja roolia. Tämä oli suureksi osaksi tuttua entuudestaan.
Edustajisto ei ole pankin hallintoa ja kokouksen asiat ovat sellaisia, että ne voitaisiin kertoa kenelle tahansa osuuspankin omistaja-asiakkaalle. Saatte siis nauttia näistä blogiteksteistä jatkossakin.
Pidempi keskustelu käytiin nimitysvaliokunnan roolista, sillä siihen liittyy kiinnostava yksityiskohta. Nimitysvaliokuntaan kuuluvat voivat nimittäin ehdottaa nimitysvaliokunnan nykyisiä jäseniä pankin hallinnon rooleihin – eli voi syntyä tilanne, jossa valiokunnan jäsen etsii ja arvioi ehdokkaita ja on samalla itse arvioitavana. Tarkalleen ottaen tällainen tilanne oli myös iltapäivän kokouksessa tulossa, sillä nykyisen nimitysvaliokunnan (2021-2025) jäsen oli ehdolla hallintoneuvostoon.
Henkilövalinnoissa on aina korostettu Fit & Proper -kriteeristöjä ja hyvää hallintoa, joten tällainen ”sääntökukkanen” on erikoinen. Yleisesti tilanteet joissa sama henkilö on pelissä tuomari ja pelaaja eivät ole hyvää hallintoa, eivätkä ne näytä ulospäin hyvältä olipa asia miten tahansa. Kekkonen taisi sanoa, ”niin on jos siltä näyttää” ja miltä se näyttää jos valitsijat valitsevat itseään?
Lisämausteen asiaan tekee läpinäkyvyyden puute ehdokasasettelussa, eli edustajille ei ole selvää miten nimitysvaliokunnan ”valintapooliin” ylipäätään pääsee ja milloin asiasta tulisi olla yhteydessä. Virallinen vastaus taitaa olla, että ”haku on aika auki”, mutta jos tätä ei tiedä tai ei tiedä mihin tai keneen olla yhteydessä niin hankalaahan se on. Ensimmäisen kauden edustajalle tehtävä olisi käytännössä mahdoton.
Tätä ei kuitenkaan tule lukea niin, että prosessi olisi mennyt jotenkin väärin. Sääntöjen mukaan on menty ja henkilöt ovat jäävänneet itsensä itseään koskevasta päätöksenteosta. Nimitysvaliokunnan ehdotukset ovat ehdotuksia, ehdokkaat täyttävät FAP-kriteerit ja edustajisto sitten hyväksyy tai hylkää ehdokkaat.
Aamupäivän infoilun jälkeen lähdettiin ruokatauolle ja valmistautumaan edustajiston kokoukseen. Aamupäivällä läsnä olleet hallintoneuvosto ja hallitus lähtivät kotimatkalle.
Kokous
Nimenhuudon jälkeen todettiin paikalla olevan 67 edustajaa 68:sta.
Edustajiston kevätkokouksessa asialistan sisältö oli tuttu. Ensiksi käytiin läpi pankin toimintakertomus ja tilinpäätös. Toimintaympäristö jatkuu epävakaana, mutta Lapin matkailu vetää. Pankin taloudellinen tilanne oli hyvä ja tuotto-osuudet maksettiin ulos. Uusia tuotto-osuusmerkintöjä ei ilmeisesti ole näköpiirissä lähiaikoina. Tulot olivat pienentyneet (mm. korkokatteen laskun vuoksi) pyöreästi 13 miljoonaa ja kulut nousseet seitsemän miljoonaa. Tilikauden ylijäämä oli vähän alle 80 miljoonaa euroa (16 miljoonaa vähemmän kuin 2024).
Vastuuvapaus myönnettiin.
Palkkiot käytiin läpi ja ne hyväksyttiin nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti.
Hallintoneuvoston valinnassa ehdolla oli 10 jatkavaa ja yksi uusi jäsen. Ehdotukset hyväksyttiin sellaisenaan.
Tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers.
Nimitysvaliokunnan valinnasta tuli lopulta kokouksen mielenkiintoisin osuus. Valiokuntaan nimitysvaliokunta esitti neljää henkilöä edustajistosta. Muut jäsenet ovat hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtajat sekä varapuheenjohtajat. Tällä kertaa tarjolla ei ollut pohjaesitystä henkilöistä ja nykyisistä valiokunnan jäsenistä kolme neljästä ei ollut enää käytettävissä.
Pohjalle käytiin keskustelua alueellisesta painotuksesta. Ehdokkaaksi suostumuksensa antoi kahdeksan ehdokasta ja joillekin ehdokkaille pidettiin lyhyitä kannatuspuheenvuoroja. Koska ehdokkaita oli enemmän kuin paikkoja, päästiin äänestämään. Puheenjohtaja kutsui henkilöehdotuksia tehneet neuvotteluun vaalitavasta. Olin yksi ehdotuksen tehneistä, joten osallistuin myös neuvotteluun. Referoin keskustelua Chatham House -säännöillä. Keskustelussa tuli ehdotuksia painotuksista sukupuolen (50/50) tai alueen (Pohjois-Pohjanmaa/Lappi) mukaan, mutta näistä todettiin että nimitysvaliokuntaa eivät koske sukupuolikiintiöt ja aluejako ei noudata edustajiston vaalijärjestystä. Lisäksi todettiin, että ehdokkaista kaksi on miehiä ja kuusi naisia, jolloin miehet valittaisiin automaattisesti tasajaolla. Nimitysvaliokuntaan haluttiin mahdollistaa alueellinen edustavuus ja ääni/edustaja -mallin todettiin automaattisesti suosivan Oulun aluetta. Äänestysmalliksi sovittiin suljettu lippuäänestys, jossa jokainen äänestäjä kirjaa lappuun 1-4 eri nimeä. Nimet lasketaan yhteen lopulliseksi äänimääräksi.
Ehdokkaat esittäytyivät vielä tiukan minuutin puheenvuoron ajan ja päästiin pudottamaan lappuja uurnaan. Edustajista 65 oli malttanut olla paikalla äänestykseen saakka ja kaikki äänet hyväksyttiin. Valituiksi tulivat Johanna Syväjärvi, Sirkka Lankila, Katri Keisu ja Pasi Ruuskanen. He ovat siis nimitysvaliokunnan edustajiston jäsenet ja muut jäsenet ovat Antti Turkka (hallintoneuvoston pj), xxxx (hallintoneuvoston varapj, tietoa ei verkkosivuilla 6.4.26), Taija Jurmu (hallituksen pj) ja Mari Vähäsarja (hallituksen vpj). Tässä kohti tosin en tiedä kuuluvatko myös 2. varapuheenjohtajat nimitysvaliokuntaan.
Lahjoituksista keskusteltiin ja todettiin, että Pohjolan OP oli hakenut ja saanut luvan tehdä ylimääräisen 150 000 euron lahjoituksen. Lahjoitussumma oli siis kokonaisuudessaan 750 000 euroa vuodelle 2026. Palkkasetelin käytäntöihin tehtiin muutos, jossa lunastamattomat palkkasetelivarat voidaan käyttää muihin lahjoitustarkoituksiin. Palkkasetelirahoja oli jäänyt jonkin verran käyttämättä aiempina vuosina.
Fuusioasioissa todettiin uuden uuden uuden pankin aloittavan 1.9.2026, jolloin Kemi ja Tervola liittyvät mukaan. Tähän liittyen edustajisto kokoontuu hallintoa täydentävään valintakokoukseen 21.9.26.
Muissa asioissa kysyin miten osuuspankin keskusyhteisö on ottanut vastaan valtakunnallisesti matalan äänestysprosentin. Joitain toimenpiteitä on tehty tulevia vaaleja ajatellen. Myös aiemmasta vaalipiirisekaannuksesta keskusteltiin, mutta en nyt osaa sanoa oliko jotain konkreettista vireillä asian tilan korjaamiseksi. Tein myös kysymyksen voitaisiinko edustajiston ainoa keskustelualusta eli Facebook-ryhmä vaihtaa johonkin sellaiseen, joka olisi turvallinen ja kaikkien saavutettavissa ja mielellään myös vastuullisen tahon omistama. Tällainen tulisi toki tarjota ryhmän kautta yhteisesti pankeille. Muita kysymyksiä en kirjannut.
Puheenjohtaja nuiji kokouksen kiinni ja hyppäsimme bussiin. Puheenjohtajalle loppukiitokset erittäin hyvin vedetystä kokouksesta.
Jälkiajatuksia kokouksesta uuteen kauteen
Muutama ajatus, joita saa vapaasti haastaa / jatkokehittää kommenteissa.
- Nimitysvaliokunnan rooliin tarkennus. Tällä kaudella voisi valmistella ja toteuttaa sääntömuutoksen, jossa nimitysvaliokunnan jäsenyys rajaisi pois mahdollisuuden olla ehdolla hallinnon rooleihin. Muutos tulisi voimaan seuraavalla kaudella (2030-). Kyseessä on pieni muutos, joka selventää rooleja ulospäin. Optiona pohtia nimitysvaliokunnan kautta kaksivuotiseksi, jolloin useampi edustaja saisi kokemusta roolista.
- Pankki voi hyvin, mutta omistaja-asiakkaalla on aina nälkä. Suora lainaus: ”OP Pohjolan perustehtävänä on edistää omistaja-asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia”. Viime vuonna tulot laskivat ja kulut kasvoivat, mikä ei voi olla pitkän aikavälin suunta. Osuuspankin pitää olla omistaja-asiakkaalleen se kultamunia muniva hanhi, joka aktiivisesti painaa toiminnan kuluja alas ja maksimoi positiivisen taloudellisen vaikutuksen osuuskunnan jäsenen lompakossa.
- Osuustoiminta on matkalla kriisiin(?) Äänestysprosentti vaaleissa oli valtakunnallisesti matala. Silti puhe osuustoiminnan sisällöstä – puhutaan vaikka aatteesta – puuttuu. Edustajistojen rooli on myös murroksessa, kun sääntely rajaa edustajiston toimivaltaa ja pankkien maantieteelliset alueet kasvavat. Mikä on omistaja-asiakkaiden ja edustajistojen rooli nyt ja tulevaisuudessa, vai onko ainoa ”innostava” visio edustajistolle että se kokoontuu kerran vuodessa hyväksymään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä täydentämään hallintoa? Kuriositeettina: Pohjolan OP:n vuoden 2025 toimintakertomuksesta ei löydy yhtään kertaa sanaa ”osuustoiminta”.
Kehitysehdotuksia voisivat olla esimerkiksi aloiteoikeus edustajiston jäsenille, sekä mekanismi aloitteiden käsittelyyn ja vastaamiseen hallinnon toimesta. Osa aloitteista on osuuspankkikohtaisia mutta myös ryhmätasoisten aloitteiden tulisi olla mahdollisia. Edustajistolla tulisi olla moderni keskustelualusta, joka mahdollistaisi keskustelun ja edustajien kohtaamisen myös kokousten välillä. Alustan kautta hallinto voisi tuoda edustajistolle asioita keskusteluun sekä myös työstää yhdessä tehtyjä aloitteita.
PS. Talous jumittaa ja kasvua ei synny – olisiko nyt hetki uusille teoille pohjoiseen? LähiTapiola teki kiinnostavan avauksen sijoittaa Suomeen rahoittamalla työpaikkoja luovia kasvuyrityksiä. Voisiko Pohjolan OP perustaa kasvuohjelman tai rahaston rahoittamaan uusia pohjoisia kasvutarinoita?
Mitä ajatuksia tai lisäkysymyksiä? Kommenttikenttä on avoin.
Jätä kommentti