Pohjolan OP:n edustajiston vaalit on käyty ja oma mandaatti edustaa uusiutui 75 äänellä. Tulos oli tilastoissa Oulun keskustan vaalipiirissä keskitasoa – 20 ääntä yli äänikynnyksen (55) mutta kaukana kärjestä (152). Tulokseen olen kuitenkin tyytyväinen, sillä vaalit olivat aiemman pohdintani mukaan hankalat ja tekniset seikat toivat arvaamattomuutta tuloksen ennustamiseen.
Äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi (7,8 %). Ääntään käytti 13 461 omistaja-asiakasta, mikä tarkoitti että noin 159 000 jätti äänestämättä. Tämä on luku jonka äärelle sietää pysähtyä hetkeksi, sillä luku on huono. Verrokkina voidaan täällä pohjoisessa pitää Osuuskauppa Arinan edustajiston vaaleja, joissa äänestysprosentti oli edellisissä vaaleissa 32,2 % (2022). Tein pistotarkastuksia muutamaan muuhun Osuuspankkiin joissa oli vaalit samaan aikaan ja äänestysprosentti oli samaa luokkaa. Arinan esimerkki kuitenkin kertoo, että matala äänestysprosentti ei ole osuustoimintavaaleissa itsestäänselvyys.
Miksi äänioikeutta ei sitten käytetä? Yksi selittävä tekijä näissä vaaleissa oli melko suurella varmuudella vaalipiirisekoilu, sillä asiakkaita oli kirjattu sellaisiin asiointikonttoreihin joissa he eivät perustellusti asioi – ja eivät siksi voineet äänestää omaa ehdokastaan. Oma kokemukseni oli, että vaalipalvelussa yritettiin tehdä kaikki mahdollinen ehdokkaiden vertailun hankaloittamiseksi: omaan esittelyyn oli käytössä ruhtinaalliset 200 merkkiä ja vaalikoneen kysymykset olivat luokkaa ”on hyvä että osuuspankki antaa etuja omistaja-asiakkailleen – eri mieltä / samaa mieltä”. Ehdokkaiden substanssin ei haluttu näkyvän ja lopputulos oli lähellä anonyymiä rekrytointia.
Aiemmissa vaaleissa on puhuttu kirjeiden lähettämisestä ja muista lähinnä teknisistä järjestelyistä aktiivisuuden nostamiseen. Oma spekulaationi on, että vaalit kyllä huomattiin – vaan äänestämistä ei pidetty tarpeellisena tai merkityksellisenä. Syyt ovat siis syvemmällä ja nyt olisi arvailujen sijaan erinomainen hetki tutkia ilmiötä, äänestysdataa sekä kysyä omistaja-asiakkailta miksi he äänestivät tai jättivät äänestämättä. Vai ollaanko tekemättä mitään ja odotetaan lopputuloksen olevan seuraavalla kerralla parempi?
Ollaan osuustoiminnan ja sen tulevaisuuden kovassa ytimessä: mikä on edustajiston rooli ja tehtävä, miten sen vaikuttavuudesta viestitään ja miten se toimii konkreettisena omistaja-asiakkaiden äänenä. Jos näihin kysymyksiin ei haeta ratkaisuja, on vaikea nähdä äänestysaktiivisuuden nousevan – ja trendin jatkuessa samana tullee vastaan kysymys myös legitimiteetistä.
Miten hyvin uusi edustajisto edustaa alueen omistaja-asiakkaita?
Edustavuutta voidaan tarkastella monella tapaa, helpointa se on toki tehdä demografisesti.
Ikäjakauman osalta paikat jakaantuvat seuraavasti:
- 18-29-vuotiaita: 2
- 30-49-vuotiaita: 24
- 50-64-vuotiaita: 24
- 65 vuotta täyttäneitä: 18
Jos vertailukohdaksi otetaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan väestö ikäryhmittäin jaettuna, saadaan seuraavanlainen taulukko:
| Ikäryhmä | Toteutunut osuus paikoista | Väestöön kokoon suhteutettu osuus | Ero |
|---|---|---|---|
| 18-29-vuotiaat* | 2 | 15 | -13 |
| 30-49-vuotiaat | 24 | 20 | 4 |
| 50-64-vuotiaat | 24 | 14 | 10 |
| 65 vuotta täyttäneet | 18 | 19 | -1 |
| Yhteensä | 68 | 68 |
*) sisältää ikäryhmän 15-19-vuotiaat.
Vertailu on suuntaa-antava, sillä vertailulukuna on väestöryhmän koko (P-Suomi, Lappi), ei väestöryhmän omistaja-asiakkaiden määrä. Voidaan kuitenkin nähdä, että tällä vertailulla nuoret ovat selkeimmin aliedustettuina ja 65+ ikäiset ovat saaneet ikäryhmänsä koon verran edustajia edustajistoon. Yli 50-vuotiaita on 62 % edustajista. Koska nuorten ääntä edustaa vain kaksi henkilöä, on tärkeää että edustajisto muistaa miettiä myös nuorten näkökulmaa. Nuoria omistaja-asiakkaita kehotan heille tärkeissä asioissa olemaan yhteydessä edustajiinsa ja tuomaan näkemyksiä esiin.
Sukupuolijakauman osalta naisilla on edustajistossa enemmistö (56 %) ja uusia edustajia on 32 %. Enemmistövaalitapa suosii ehdokkaita, jotka ovat verkostoituneita (esim. työn, järjestöjen, yhdistysten tai politiikan kautta), tunnettuja ja omaavat selkeän profiilin. Monilla läpimenneillä on esimerkiksi puoluetaustaa, vaikka edustajisto tai vaalit eivät puoluepoliittisia olekaan. Voidaan myös spekuloida, että enemmistövaalitapa ei suosi nuoria joilla on ollut vähemmän aikaa verkostoja kasvattaa.
Muilta osin oli ilo nähdä läpimenneiden listalta monia sellaisia, joilla oli ollut kuluneen kauden aikana hyviä ja rakentavia puheenvuoroja. Mukava jatkaa edustajistossa heidän kanssaan ja toivotan myös uudet edustajat tervetulleeksi.
Jälkipuhe
Toisto on tehokeino: asiointikonttorin tulee olla jatkossa selvä ja omistaja-asiakkailla tulee olla mahdollisuus sitä halutessaan vaihtaa. Aiemmin jo listasin:
- Asiointikonttoritieto on nähtävissä omissa tiedoissa verkkopankissa ja OP-mobiilissa
- Asiointikonttoria voi vaihtaa – vaikka olemalla yhteydessä asiakaspalveluun verkkoviestillä
- Asiointikonttorin merkityksestä viestitään ennen vaalien alkua, jotta muutokset ehtivät vaikuttaa ennen äänestyskelpoisuuden ja vaalipiirin määrittämistä
Asiointikonttorilla ja omistaja-asiakkaiden alueellisella jakaumalla on vaikutusta
- Sponsorointiosuuksien jakautumiseen
- Vaalipiirien edustajamääriin
- Äänestyskelpoisuuteen ja äänioikeuteen
Jätä kommentti