Vuoden viimeinen Pohjolan OP:n edustajiston kokous

Pohjolan OP:n 2021-2025 edustajiston viimeinen kokous pidettiin Rovaniemellä Pyhäinmiestenpäivänä 1.11.2025. Asialistalla tärkeimpinä asioina olivat Kemin ja Tervolan Osuuspankkien fuusioitumispäätökset. Puheenjohtajaksi valittiin nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Inkeri Yritys Kittilästä. Kokouksen aluksi oli puheenvuoro paikallisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

Kokouksen vakioaloituksen jälkeen päästiin asiaan ja toimitusjohtaja Keijo Posio kävi läpi hankkeen perustelut, taustat ja vaikutukset sääntöihin ja paikkajakoihin hallinnossa. Fuusion perustelut olivat tutut edelliskierrokselta – lisääntynyt regulaatio,  erityisesti luottoriskin hallinnan järjestämisvaade ja yhdistymisen tuomat muut edut. Aiemmasta opittuna fuusioita ei oltu sidottu keskenään yhteen, vaan ne pystyttiin toteuttamaan yksi kerrallaan. Kemissä ja Tervolassa oli jo aiemmin viikolla tehty fuusiopäätökset, joten lopullinen päätös oli Pohjolan OP:n edustajistolla. Esittelyiden jälkeen molemmat fuusioesitykset hyväksyttiin yksimielisesti – mikä ei tullut yllätyksenä, koska aiemmassa edustajiston jäsenten keskustelussa en ainakaan itse ollut kuullut yhtään vastalausetta fuusioille. Muistissa oli myös aiempi toinen yritys Kemin fuusioitumisesta, jonka jälkeen muistan silloisessa OP Oulun edustajistossa olleen harmituksen fuusion epäonnistumisesta. Uusi Pohjois-Suomen kattava Pohjolan OP aloittaa elokuussa 2026. Seuraavissa vaaleissa 2029 tullaan taas menemään uudella vaalipiirijaolla.

Toimitusjohtajan katsauksessa Keijo Posio kävi läpi pankin taloustilannetta ja toimintaympäristöä. Puheenvuorosta referoiden muutama muistinvarainen nosto

• Asiakastyytyväisyyden NPS oli noussut 10 pistettä ja tuorein luku oli todella hyvä 84. 
• Vaalien osalta todettiin, että ehdokkaita oli kuusinkertainen määrä paikkoihin nähden, mitä pidettiin hyvänä tuloksena. Kokouksessa ei tarkemmin määriä avattu, mutta vaalipiireittäin ehdokkaita ja avoimia paikkoja on erisuhtaisesti ja äänikynnys tulee vaalipiireittäin olemaan hyvin vaihteleva. 
• Pohjolan OP tulee siirtämään erilaisia aiemmin keskusyhteisössä olleita tehtäviä omaan hoitoonsa ja tämä tulee tarkoittamaan kymmeniä uusia tehtäviä Pohjois-Suomessa. 
• Fuusioiden myötä Pohjolan OP:n painoarvo keskusyhteisön päätöksenteossa kasvaa, koska Pohjolan OP on suurin omistaja keskusyhteisössä – joka siis on osuuspankkien omistama

Toimitusjohtajan katsauksen kysymysosiossa yhdistyi myös ”muut asiat” kohdan keskustelua. 

Joitain nostoja keskustelusta

• OP Pohjolan nimenmuutoksesta keskusteltiin ja siitä aiheuttaako se mahdollisesti sekaannusta Pohjolan OP:n nimen kanssa. Mahdollisesti aiheuttaa, mutta todettiin myös että OP Pohjolan on nyt helppo fuusioitua Pohjolan OP:in
• Kysyin bonusjärjestelmän muutoksen vaikutuksista 2026 alusta ja tämän todettiin selkeyttävän bonusjärjestelmää ja bonusten käyttöä. Nostin keskusteluun myös perhekokonaisuuden muutoksesta viestimisen – erityisesti sen osalta, että alaikäiset ja vajaavaltaiset eivät jatkossa ole osa perhekokonaisuutta
• Vaalien asiointikonttori- ja vaalipiiriasia nostettiin esiin; äänestyspaikan määräytymistapa oli keväällä muuttunut ja aikataulullisesti niin että asiointikonttoreita ei ehditty vaihtaa ennen vaalipiirien lukitusta. Käytäväkeskusteluissa selvisi, että vaalipiirisekoilut eivät olleet mitenkään ainutlaatuisia – ehdokas ei voinut äänestää itseään vaalipiirissä, jossa on ehdolla
• Pientä haikeuttakin oli ilmassa, sillä edustajiston kokoustulee jäämään monella edustajalla viimeiseksi – joko siksi, että tulevissa vaaleissa äänisaalis ei riitä valintaan tai siksi että edustaja oli jäämässä vapaaehtoisesti pois
• Kuluttajien luottamuksesta puhuttiin ja sen osalta tosiaan tilanne muuttumaton – rahaa on säästössä ennätysmäärä ja positiivisia signaaleja on ilmassa mutta ohuella langalla mennään

Kokouksen päätyttyä oli tietysti kahvitauko ja kuultiin tulevaisuustutkijan puheenvuoro. Yksi uusi oivallus matalaan syntyvyyteen oli siinä, että matalaan syntyvyyteen vaikuttaa erityisesti parisuhteiden muodostumisen vaikeus. Jos parisuhteita syntyisi enemmän, tulisi myös lisää lapsia maailmaan. Niin ja että vuoteen 2050 on vähemmän aikaa kuin vuoteen 2000. 

Lopuksi vielä aiemmassakin kirjoituksessani nostettu aihe uusintana, eli asiointikonttoriasia ja vaalipiirien määräytyminen. OP Pohjolan arvoissa on paikallisuus ja asiakkaiden ymmärtäminen. Nyt kuitenkin meillä on tilanne, jossa omistaja-asiakas ei tiedä missä asiointikonttorissa hän on kirjalla, vaalipiiri voi määräytyä sattumanvaraisesti, ehdokas ei voi äänestää itseään vaalipiirissä jossa on ehdolla ja perheenjäsenet saattavat kirjautua eri vaalipiiriin kuin muu perhe – koska ”koneisto” osoittaa asiakkaalle konttorin. Jos puhutaan paikallisuudesta ja asiakkaan ymmärtämisestä, niin ehkäpä asiakas voi itse määrittää missä hänen juurensa ovat ja missä hän – sekä hänen perheensä – kokee olevansa paikallinen. 

OP Pohjolan vaalisuunnittelijoille kehitysehdotukset seuraaviin vaaleihin:

1. Asiointikonttoritieto on nähtävissä omissa tiedoissa verkkopankissa ja OP-mobiilissa
2. Asiointikonttoria voi vaihtaa – vaikka olemalla yhteydessä asiakaspalveluun verkkoviestillä
3. Asiointikonttorin merkityksestä viestitään ennen vaalien alkua, jotta muutokset ehtivät vaikuttaa ennen äänestyskelpoisuuden ja vaalipiirin määrittämistä

Fakta on, että asiointikonttorin merkitys on tämän päivän asioinnissa vähäinen – hyvää palvelua voi saada riippumatta siitä missä asioi ja asiointi ei edellytä konttorikäyntiä. Kuitenkin jos osuustoiminnallisten arvojen mukaan halutaan mennä, tulisi edustajiston vaaleissa mahdollistaa ehdolle asettuminen ja äänestäminen siinä vaalipiirissä missä omistaja-asiakas kokee olevansa kotiseudullaan.