Oulussa käydään paraikaa aktiivista keskustelua miten Oulun Kauppahalli saneerataan – tai ehkä ennemmin siitä mitä tapahtuu nykyiselle toiminnalle remontin aikana. Käyn läpi muutamia näkökulmia keskusteluista ja Kauppahallin merkitystä Oululle.

Kuva: Estormiz / Wikicommons

Taustaa

Kokonaisuuden ymmärtämiseksi kerrataan taustakuviot. Nykyisten yrittäjien vuokrasopimukset on irtisanottu Oulun Narikka Oy:n toimesta (joka vuokraa tilan Oulun kaupungilta ja Oulun kaupunki on irtisanonut sopimuksensa Oulun Narikan kanssa). Remontin olisi tarkoitus alkaa lokakuussa 2018 ja kestää kymmenisen kuukautta ”ainakin heinäkuuhun 2019″. Suunniteltujen merikontti-tyyppisten väistötilojen hintalappu olisi paperilla 529 000 euroa, joka tarkoittaisi käytännössä Ahtisaaren aukiolle merikontein rakennettavaa tilapäistä Kauppahallia. Kustannuksista tilojen osuus on 346 000 € ja ylläpitokulut 183 000 €. Kulut jaksottuisivat niin, että summasta vuodelle 2018 kohdistuu 258 440 € ja vuodelle 2019 kohdistuu 270 560 €.

Oulun kaupunginhallitus on 23.4.2018 todennut, että tuki olisi ”kilpailua vääristävä” ja tehnyt päätöksen, että tukea ei myönnetä. Kauppahallin yrittäjät eivät pysty investoimaan tuota summaa väistötiloihin ja arviona on, että väistötiloissakin toiminta olisi remontin aikana tappiollista / taloudellisesti raskasta. Yrittäjät maksaisivat vuokraa myös väistötiloista – vaikka tämäkin on ainakin uutisoinnissa jäänyt jotenkin kokonaan mainitsematta.

”Tyhjää tilaahan on kaupunki täynnä”

Kalevan 8.5.2018 jutussa Kyösti Oikarinen oli todennut: ”Keskustassa on hyviä väistötiloja, jotka ovat vuokrattavissa kohtuuhintaan. Toivon todella, että yrittäjät löytävät väistötilat ja palaavat sitten peruskorjattuun halliin.”

Jos kyse olisi vain kohtuuhintaisista neliöistä, voisi asia olla yksiselitteisempi. Merkittävä osa Kauppahallin yrittäjistä on kuitenkin elintarvikealan yrittäjiä, joten väistötilan tulee olla sopiva elintarvikkeiden käsittelyyn ja myyntiin. Mikäli se ei ole, tulisi siihen investoida – ja investointieurot voivat olla merkittäviäkin. Yksinkertaisella matematiikalla lasketaan, että paljonko kannattaa investoida 10 kk ajan tapahtuvaan toimintaan, koska investoinnit pitäisi myös kuolettaa. Todennäköisesti Kauppahallin nykyisillä yrittäjillä on myös eriasteiset valmiudet investoida tai ylipäätään kuolettaa investointeja.

”Remontin jälkeen yrittäjillä on paremmat edellytykset toimia”

Kauppahallin remontointi on ns. talotekninen remontointi, eli siinä kunnostetaan putkistoja ja lämmitysjärjestelmiä. Vaikka oululaiset arvostavatkin toimivaa kaukolämpöä, ei se välttämättä ole jatkossa erityinen syy kauppahallissa asioida tai sieltä jotain ostaa. Yrittäjien näkökulmasta Kauppahalli on jatkossakin todennäköisesti aika identtinen kauppapaikka teknisiltä ominaisuuksiltaan. Lisäksi kyseessä on suojeltu kohde, joten merkittävät muutokset ovat siksikin rajattuja. Remontti takaa siis itse rakennukselle pidemmän iän, mutta ei varsinaisesti edistä itse yritystoimintaa. En ole tarkempia suunnitelmia nähnyt, joten on toki mahdollista että teknisiä tiloja voidaan ajanmukaistaa yms. – mutta uskoisin asiakkaalle näkyvän osan pysyvän aikalailla entisellään.

”Remontti kestää vain 10 kuukautta”

Aikatauluarvio on, että remontti kestäisi noin 10 kuukautta. Ei tarvita kummoista kristallipalloa siihen, että suojeltujen kohteiden remontoinneissa voi aina tulla yllätyksiä ja tuo 10 kuukauden remontti voi venähtää pitkäksi. Lisäksi torialuetta tulee tarkastella kokonaisuutena.

Ympärille on tulossa nykytiedon perustella hotellityömaa, mikä tulee haittaamaan torin viihtyvyyttä vielä pidemmän aikaa. Lisäksi asiakkaat tuskin palaisivat heti 100 % volyymillä takaisin ensimmäisenä avajaispäivänä, sillä he olisivat jo 10 kuukauden ajan tottuneet hakemaan aiemmin Kauppahallista hakemansa tuotteet jostain muualta. Eli liiketoiminta ei palautuisi normaalille tasolle mitenkään hetkessä eikä välttämättä mitenkään automaattisesti.

Lisäksi kristallipalloon vilkaisemalla voisi myös todeta, että remontti ja sopimusten uudelleen neuvottelu olisi houkutteleva paikka nostaa nykyistä vuokratasoa ylöspäin.

Ja vielä se perustotuus, että 10 kuukautta on yrittäjälle pitkä aika syödä kynsiä.

”Tuki vääristäisi kilpailua”

Kaupunginhallitus on moneen kertaan ilmaissut, että tuki Oulun Narikalle vääristäisi kilpailua. Tähän en ainakaan itse ole löytänyt oikein sen syvällisempiä perusteluita. Teoriassa toki näin onkin; kun tuetaan samalla toimialalla toimivaa yritystä A eikä toimialan yritystä B on kilpailua vääristetty. En ole itsekään yritystukien suuri ystävä ja tukien vaikeudesta on keskusteltu valtakunnantasolla saakka. Olisi kiinnostavaa kuulla, että kokevatko esim. Kesko tai S-Ryhmä Kauppahallin yrittäjät kilpailijoiksi… veikkaukseni on, että eivät – koska siellä ymmärretään kauppapaikkojen synergiaedut.

Tässä on myös asian pihvi: Kauppahallin yrittäjät eivät volyymin osalta kilpaile merkittävästi muiden saman alan yritysten kanssa. Kauppahalli on osin jopa oma todellisuutensa, sillä siellä asiointi on päivittäistavarakauppaan verrattuna paljon kokemuksellisempaa. Elävä Kauppahalli ja torialue on Oulun keskustan vetovoimatekijä, joka tuottaa taloudellista kerrannaisvaikutusta esimerkiksi matkailun kautta. Arkisemmin ilmaistuna ”kun lähdetään Kauppahallissa käymään, niin euroja saattaa matkalla pudota muillekin toimijoille taskuista”.

Muualla Suomessa – vaikkapa Hakaniemen kauppahallin kohdalla Helsingissä – julkinen tuki ei ole muodostanut minkäänlaista ongelmaa ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Jopa niin tyytyväisiä, että Hakaniemen yrittäjiä huolettaa paluu vanhaan teknisesti epäkäytännölliseen kauppahalliin, joka ei vastaa nykyaikaisia vaatimuksia kauppapaikalle. Tämä on muuten tosiasia Oulunkin Kauppahallissa, ei se tila itsessään ole kaupankäynnille optimaalinen.

Loistava tulevaisuus?

Torin kehitys näyttää paperilla oikein hienolta. On tulossa uusittu Kauppahalli, Saunamaailmaa, Kauppahallin viereen hotelli ja kirjaston viereen vielä uusi tornihotelli. Myös aittoihin ollaan investoimassa jonkin verran. Suuri kuva näyttää siis hyvältä.

Haaste on vain siinä, että 3D-piirustuksia rakennuksista ja pompöösejä suunnitelmia on helppo esitellä ja retostella niillä vaikkapa Facebookissa. Valituskierrokset, rahoituksen saaminen, luvat.. ja näiden edellä mainittujen synkronointi. Kaikki nämä vievät aikaa ja mikään yksityistä rahaa vailla oleva hanke ei ole varma ennen kuin rakennus on pystyssä – ja sittenkin vielä on kaikki epävarmaa.

Hienoja juttuja, mutta 3D-piirustus ja Facebookissa tsemppaus ei yrittäjää kymmentä kuukautta elätä.

Mitäs sitten?

Omalla kohdalla ajattelu on ristiriitaista. Yritystuki tuntuu ongelmalliselta, mutta myös oululainen perinne immateriaalisten arvojen ymmärtämättömyydessä ärsyttää. Jotenkin tässä vain insinöörimäisesti ajatellaan, että vaikka tapetaan yksi sukupolvi Kauppahallin yritystoimintaa, niin kyllä se siitä sitten taas jatkuu normaalisti kunhan on hienot ja kiiltävät seinät – ja kun nämä kaikki visiot vielä toteutuvat niin kyllä se kassakone kilisee entistäkin paremmin.

Vähän myös epäilyttää sekin, että sen 10 kuukauden aikataulun toteutumiseen ei oikeasti uskota ja ei haluta siksikään sitoutua tilapäisiin ratkaisuihin – koska sitten jouduttaisiin myös aikataulujen venymisestä maksamaan. Hakaniemen torillakin alkuperäinen aikataulu on jo joustanut.

Kyselin Facebookissa jokin aika sitten koepallona, että olisivatko verkostossani olevat valmiita osallistumaan joukkorahoitukseen Kauppahallin toiminnan jatkamiseksi remontin ajan. Keskustelusta ei voi vetää vahvoja johtopäätöksiä, mutta vastikkeettomaan joukkorahoitukseen ei oikein uskottu ja toisaalta tunnustettiin myös että ne arjen tuotteet haetaan jo nyt muualta.

Oma joukkorahoitusmallini Kauppahallin toiminnan jatkamiseksi olisikin vastikkeellinen. Lukuja pitäisi laskea vielä tarkemmin, mutta ajatuksena voisi olla esimerkiksi malli, jossa jotain rahoitusosuutta vasten saisi esimerkiksi jokaiselta Kauppahallin yrittäjältä etusetelin ostoksiin tai vaikka asiakasedun väistötiloissa toimimisen ajaksi (tai miksei vaikka sen jälkeiseenkin aikaan). Kun Kauppahallilla on kuitenkin ystäviä ja asiakasmäärät ovat merkittäviä, ei henkilökohtaisen summan tarvitsisi olla merkittävä kun osallistujien lukumäärä olisi riittävä. Hyvin suunniteltu vastikkeellinen malli sitouttaisi myös käyttämään Kauppahallin palveluita ja tukisi yrittäjien toimintaa väistötiloissa toimimisen ajan. Tähän päälle vielä normaalit vuokratulot yrittäjiltä ja väistötilojen hintalappu näyttäisi jo erilaiselta.

Kauppahalli on meille oululaisille tärkeä osa elävää kaupunkikulttuuria. Se ei tarkoita vain seiniä, vaan myös perinteitä joiden ylläpidossa yrittäjät ovat avainasemassa. Perinteiden ja kulttuurin synnyttäminen ei tapahdu juhlapuheilla ja 3D-piirroksilla. Siksi Kauppahallin toiminnalle tulisi hakea jatkuvuutta myös remontin ajaksi.

 

Päivitys 10.5.2018: täsmennetty kulujen rakennetta ja lisätty linkki kaupunginhallituksen pöytäkirjaan päätöksestä.
Päivitys 11.5.2018: korjattu linkki kaupunginhallituksen pöytäkirjaan.

 

Ota osaa keskusteluun

1 kommentti

  1. Samaan aikaan Oululla on tavoite tulla yritysystävälliseksi kaupungiksi. Hyvälle näyttää alku. Kauppahalliyrittäjät tapetaan vuoden kestävällä remontilla.

Kommentoi

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: