Petteri Parhi

Väistötilojen toteuttaminen Kauppahallin yhteyteen vaikuttaa tällä hetkellä erittäin epätodennäköiseltä. Mutta olisiko joukkorahoitus pelastaja ja miltä Arinan tekemä ehdotus väistötiloista vaikuttaa?

Kauppahalli-saagan ymmärtämiseksi kannattaa lukaista kaksi aiempaa kirjoitustani Kylmää kyytiä Kauppahallin perinteille ja Kauppahallin kevätsiivous.

Joukkorahoitus ratkaisuna?

Esitin keskustelun alkuvaiheessa joukkorahoitusta yhdeksi vaihtoehdoksi Kauppahallin väistötilojen toteuttamiseen. Tästä teki Kaleva jutun, jossa Oulun Narikan toiminnanjohtaja Hagelberg totesi ettei aika riitä. Jos remontin aloitus siirtyy joulusesongin jälkeiseen aikaan, voisi aikaa olla tarpeeksi. Olen kuitenkin nykyisellä tiedolla sitä mieltä, että joukkorahoitus ei toisi tilanteeseen ratkaisua.

Miksi joukkorahoitus ei olisi järkevä ratkaisu?

Koska kauppiaiden vuokrasopimukset on jo irtisanottu ja kaikki liiketilat menevät remontin valmistuttua kilpailutukseen, on luonnollisesti epävarmaa mitkä yritykset tulevat jatkossa toimimaan Kauppahallissa. Teoriassa on täysin mahdollista, että Kauppahallissa ei tulevaisuudessa jatka yksikään nykyisistä yrityksistä. Lisäksi on arvioitu, että konttimallisissa väistötiloissa toimiminen olisi taloudellisesti raskasta – mutta mahdollisesti kannattavaa, jos toiminta jatkuisi remontin jälkeen ennallaan Kauppahallissa.

Mikäli jatko on kuitenkin epävarmaa, olisi kyseenalaista kannattaisiko riskinotto. Joukkorahoitukseen osallistuneille asiakkaille rahoitus mahdollistaisi onnistuessaan kauppahallin toiminnan jatkumisen remontin yli, joskaan ei suoraan varmistaisi samojen kauppiaiden jatkoa uudistetussa hallissa. Tätäkin voi tietysti pohtia, onko kyse Kauppahallin toiminnan jatkuvuudesta kokonaisuutena vai Kauppahallin yritysten toimintaedellytysten mahdollistamisesta remontin ajan. Osin kyse on toki samasta asiasta, koska Kauppahalli ei tarkoita vain seiniä vaan myös toimintaa sen sisällä.

Jos joukkorahoitus toteutettaisiin, niin mikä malli siinä voisi olla?

Tarvittava rahoitussumma on verraten suuri, joten millään ihan nippeliratkaisulla ei ratkaisua saada aikaiseksi. Ehdotin jo aiemmin joukkorahoitusta vastikkeelliseksi, eli rahoittajat saisivat sijoitustaan vasten jotain hyödykettä tai palvelua jollain euromäärällä. Kun joukkorahoitetaan tuotteita, on vastike useimmiten esimerkiksi juuri 1 kpl rahoitettua tuotetta. Miten sitten palveluiden kanssa?

Yksi vähän samasta maailmasta oleva esimerkki on Studioravintola Paksu vuosien takaa. Siinä ravintola keräsi kanta-asiakkailtaan 99 euron vastikkeellista sijoitusta toiminnan jatkamiseksi. Sijoitusta vastaan asiakas olisi saanut pysyviä asiakasetuja paikasta ja mahdollistanut ravintolan toiminnan jatkumisen. No, Paksun tarina ei jatkunut, mutta sillä oli kuitenkin jotain mikä teki harjoituksen edes teoreettisesti mahdolliseksi – uskolliset ja intohimoiset asiakkaat.

Kauppahallin joukkorahoitusmallissa idea voisi olla samansuuntainen: esim. 49 tai 99 euron sijoitusta vastaan asiakas saisi remontin ajaksi pysyviä ja kuukausittain vaihtuvia etuja kauppiailta. Etuja säännöllisesti hyödyntämällä voisi saada sijoituksen takaisin – tai jopa vähän enemmänkin. Vaihtuvat kuukausittaiset edut olisivat tärkeitä siksi, että asiakkaita kannustettaisiin palaamaan säännöllisesti (heräte)ostoksille. Tietysti eduilla on myös jokin hinta, joka tulisi tarkkaan arvioida – jos sijoittajia on vaikka 1000 niin on valmistauduttava tarjoamaan etu tuhannelle.

Joukkorahoituksesta löytyy paljon tietoa, erilaisia malleja sekä strategioita onnistumiseen – en niitä lähde tähän purkamaan. Mutta on selvää että raha ei tässäkään ilmaiseksi tulisi, vaan tuhat 49 euroa sijoittavaa toisi vasta 49 000 euroa. Eli joukkorahoituksellakin pitäisi pohtia väistötilojen rahoitusta eri elementtien muodostamana kokonaisuutena.

Kauppahallin hypoteettisessa joukkorahoitusmallissakin tulisi olla erisuuruisia summia osallistumiseen ja erilaisia vastikemalleja. Silti se tarvitsisi oululaisten massojen aktivointia. Teknisesti asia ei ole ongelma, sillä valmiita alustapalveluita toteutukseen löytyisi.

Jos jollekin kohteelle, niin Kauppahallille tämä olisi kuitenkin edes teoreettisesti mahdollista. Sillä on tarina, sillä on valmiit asiakkaat ja osallistumisella olisi jokin suurempi tarkoitus.

Arinan väistötilat – timeo Danaos et dona ferentes(?)

Arina ilmoitti tarjoavansa Kauppahallin yrittäjille väistötiloja remontin ajaksi. Isokadun ja Rotuaarin yhdistävässä käytävässä olisi liiketilaa muille paitsi liha- ja kalakauppiaille. Heille olisi mahdollisesti ehdolla muita Arinan tiloja, mutta tätä ehdotusta ei jutussa tarkemmin avattu. Avaus on kuitenkin mielestäni hyvä, vaikka siinäkin riittää pohdittavaa.

Tilat ovat erittäin hyvällä paikalla keskustassa ja asiakasvirtojen varrella. Arina tulee vastaan myös myymälätilojen rakentamisessa, joten kauppiaiden näkökulmasta tila voisi vaikuttaa hyvältä väistöpaikalta ilman korkeita aloitusinvestointeja. Vuokrataso on ennustettava ja nykyisissä raameissa ja myymälätilaan tulee erilaisia yrityksiä joilla on mahdollisesti synergiaa keskenään. Yksityiskohdissa, kuten varastoissa ja huoltotiloissa, voi varmaan olla pohdittavaa – mutta isossa kuvassa ne lienevät detaileja. Arina voisi myös vauhdittaa avajaisia käyttämällä kattavia asiakasviestinnän kanaviaan ja mahdollistamalla omistaja-asiakkaille etuja väistötiloissa (vaikka vain sallimalla jonkin asiakasedun lunastamisen vihreää korttia näyttämällä).

Arinan näkökulmasta mahdollisesti haastavasti yhdelle toimijalle vuokrattava tila tulee käyttöön, tuottaa jonkinlaista vuokraa ja vuokralaisten läsnäolo ehkäisee ilkivaltaa. Imagollisesti kyseessä on myös kädenojennus keskustan elinvoimaisuudelle, varsinkin kun Valkean tulo on muuttanut asiakasvirtoja ja kauppapaikkoja ehkäpä pysyvästi keskustan alueella. Ja olisihan se mukava tarina kerrottavaksi nyt ja tulevaisuudessa osana Arinan historiaa.

Mistä sitten otsikon epäilys? Omalla kohdallani ei mistään. Kortit ovat mielestäni aika selvästi pöydällä ja lupaukset on annettu julkisesti. Mielestäni Arinalla ei ollut myöskään minkäänlaista pakkoa tarjota tilanteeseen mitään ratkaisua. Lisäksi lupauksista vetäytyminen tai yllättävät käänteet tuottaisivat varmaa imagohaittaa, mitä Arina ei tarvitse. Oulussa on jo valmiiksi olemassa vankka Arinavastainen joukko, joka näkee kaikki Arinan avaukset negatiivisuuden kautta ja muistuttaa vanhoista synneistä. Heille tuskin tarvitsee antaa lisää aseita.

Jos osa kauppiaista sitten siirtyy niin mikä sitten nimeksi käytävämalliselle Kauppahallille? Kauppakäytävä? Pieni Kauppahalli? Uusi Kauppahalli?

Onkin mielenkiintoista pohtia, että entäpä jos väistötila onkin niin toimiva, että kauppiaat eivät halua enää palata alkuperäiseen Kauppahalliin. Entäpä jos Arinakin on niin tyytyväinen uusiin vuokralaisiinsa, että päättää muuttaa väistötilat pysyväksi ratkaisuksi?

Tätä pitää pohtia ennen remontin valmistumista; kuinka pitkäksi aikaa tila varataan väistötilaksi. Lisäksi mitä tehdään sitten, kun remontin valmistuessa osa kauppiasta ei välttämättä pääse jatkamaan saneeratussa hallissa, osa pääsisi muttei halua mennä ja osa palaa takaisin? Tästähän oli jo esimakua Hakaniemen hallin remontissa, kun moderneissa tiloissa toimivilla kauppiailla ei ollutkaan ikävä vanhoja ja ahtaita tiloja.

Osin koominen skenaario olisi myös seuraava: väistötiloissa toimiva Kauppahalli osoittautuisi menestykseksi ja se vakiintuisi uudeksi kauppapaikaksi keskustassa. Alkuperäiseen Kauppahalliin ei löytyisikään enää korkeampaa vuokraa maksavia yrittäjiä ja halli pysyisi kokoajan osin tyhjänä. Puolitäysi halli ei olisi enää houkutteleva paikka ja siellä toimiville yrityksille se ei olisi enää kannattava liiketila. Lopuksi Arinaa syytettäisiin Kauppahallin näivettämisestä (koska yksikään hyvä teko ei jää rangaistuksetta).

Ennen diasporan alkua

Jos osa kauppiaista hyväksyy Arinan ehdotuksen väistötiloiksi, tulevat Kauppahallin yrittäjät toimimaan remontin ajan eri tiloissa. Yrittäjien kannattaisi nyt kerätä Kauppahallin kanta-asiakkaat yhteiseen markkinointirekisteriin, jota hyödyntämällä he voisivat tiedottaa eri osoitteissa toimivien yritysten tarjouksista ja toiminnasta – ja mahdollisesti varmistaa myös mahdollisimman nopea kaupankäynnin normalisointi, kunhan uusittu halli avautuu.

ATK-aikana kätevin ratkaisu voisi olla sähköpostirekisteri, jonka nimeksi ehdotan tässä ”Kauppahallin ystävät” –uutiskirje. Sitä käyttäen Kauppahallin kanta-asiakkaat saisivat helposti tietoa lempikaupoistaan ja asiakkaat toivottavasti seuraisivat perässä tilasta riippumatta. Ideaa on helppo kehitellä kannustavuuden ja kiinnostavuuden näkökulmista esimerkiksi tarjoamalla jokin etu heti uutiskirjeen tilauksesta.

Remontin päätyttyä uutiskirje voisi jatkaa elämäänsä osana Kauppahallin normaalia markkinointia.

Päivitys 31.5.2018: Petri Sirviö kommentoi Facebookissa kirjoitusta ansiokkaasti ja totesi, että keskustelu ”väistötiloista” tulisi lopettaa, koska vuokrasopimukset on irtisanottu. Eli yrittäjät eivät väistä johonkin remonttia palatakseen automaattisesti alkuperäiselle paikalle, vaan joutuvat hakemaan uudelleen Kauppahalliin tai sitten kehittämään jonkin muun jatkosuunnitelman.

Kuva: Wikimedia Commons / carlo.benini