Kylmää kyytiä Kauppahallin perinteille

Oulussa käydään paraikaa aktiivista keskustelua miten Oulun Kauppahalli saneerataan – tai ehkä ennemmin siitä mitä tapahtuu nykyiselle toiminnalle remontin aikana. Käyn läpi muutamia näkökulmia keskusteluista ja Kauppahallin merkitystä Oululle.

Kuva: Estormiz / Wikicommons

Taustaa

Kokonaisuuden ymmärtämiseksi kerrataan taustakuviot. Nykyisten yrittäjien vuokrasopimukset on irtisanottu Oulun Narikka Oy:n toimesta (joka vuokraa tilan Oulun kaupungilta ja Oulun kaupunki on irtisanonut sopimuksensa Oulun Narikan kanssa). Remontin olisi tarkoitus alkaa lokakuussa 2018 ja kestää kymmenisen kuukautta ”ainakin heinäkuuhun 2019″. Suunniteltujen merikontti-tyyppisten väistötilojen hintalappu olisi paperilla 529 000 euroa, joka tarkoittaisi käytännössä Ahtisaaren aukiolle merikontein rakennettavaa tilapäistä Kauppahallia. Kustannuksista tilojen osuus on 346 000 € ja ylläpitokulut 183 000 €. Kulut jaksottuisivat niin, että summasta vuodelle 2018 kohdistuu 258 440 € ja vuodelle 2019 kohdistuu 270 560 €.

Oulun kaupunginhallitus on 23.4.2018 todennut, että tuki olisi ”kilpailua vääristävä” ja tehnyt päätöksen, että tukea ei myönnetä. Kauppahallin yrittäjät eivät pysty investoimaan tuota summaa väistötiloihin ja arviona on, että väistötiloissakin toiminta olisi remontin aikana tappiollista / taloudellisesti raskasta. Yrittäjät maksaisivat vuokraa myös väistötiloista – vaikka tämäkin on ainakin uutisoinnissa jäänyt jotenkin kokonaan mainitsematta.

”Tyhjää tilaahan on kaupunki täynnä”

Kalevan 8.5.2018 jutussa Kyösti Oikarinen oli todennut: ”Keskustassa on hyviä väistötiloja, jotka ovat vuokrattavissa kohtuuhintaan. Toivon todella, että yrittäjät löytävät väistötilat ja palaavat sitten peruskorjattuun halliin.”

Jos kyse olisi vain kohtuuhintaisista neliöistä, voisi asia olla yksiselitteisempi. Merkittävä osa Kauppahallin yrittäjistä on kuitenkin elintarvikealan yrittäjiä, joten väistötilan tulee olla sopiva elintarvikkeiden käsittelyyn ja myyntiin. Mikäli se ei ole, tulisi siihen investoida – ja investointieurot voivat olla merkittäviäkin. Yksinkertaisella matematiikalla lasketaan, että paljonko kannattaa investoida 10 kk ajan tapahtuvaan toimintaan, koska investoinnit pitäisi myös kuolettaa. Todennäköisesti Kauppahallin nykyisillä yrittäjillä on myös eriasteiset valmiudet investoida tai ylipäätään kuolettaa investointeja.

”Remontin jälkeen yrittäjillä on paremmat edellytykset toimia”

Kauppahallin remontointi on ns. talotekninen remontointi, eli siinä kunnostetaan putkistoja ja lämmitysjärjestelmiä. Vaikka oululaiset arvostavatkin toimivaa kaukolämpöä, ei se välttämättä ole jatkossa erityinen syy kauppahallissa asioida tai sieltä jotain ostaa. Yrittäjien näkökulmasta Kauppahalli on jatkossakin todennäköisesti aika identtinen kauppapaikka teknisiltä ominaisuuksiltaan. Lisäksi kyseessä on suojeltu kohde, joten merkittävät muutokset ovat siksikin rajattuja. Remontti takaa siis itse rakennukselle pidemmän iän, mutta ei varsinaisesti edistä itse yritystoimintaa. En ole tarkempia suunnitelmia nähnyt, joten on toki mahdollista että teknisiä tiloja voidaan ajanmukaistaa yms. – mutta uskoisin asiakkaalle näkyvän osan pysyvän aikalailla entisellään.

”Remontti kestää vain 10 kuukautta”

Aikatauluarvio on, että remontti kestäisi noin 10 kuukautta. Ei tarvita kummoista kristallipalloa siihen, että suojeltujen kohteiden remontoinneissa voi aina tulla yllätyksiä ja tuo 10 kuukauden remontti voi venähtää pitkäksi. Lisäksi torialuetta tulee tarkastella kokonaisuutena.

Ympärille on tulossa nykytiedon perustella hotellityömaa, mikä tulee haittaamaan torin viihtyvyyttä vielä pidemmän aikaa. Lisäksi asiakkaat tuskin palaisivat heti 100 % volyymillä takaisin ensimmäisenä avajaispäivänä, sillä he olisivat jo 10 kuukauden ajan tottuneet hakemaan aiemmin Kauppahallista hakemansa tuotteet jostain muualta. Eli liiketoiminta ei palautuisi normaalille tasolle mitenkään hetkessä eikä välttämättä mitenkään automaattisesti.

Lisäksi kristallipalloon vilkaisemalla voisi myös todeta, että remontti ja sopimusten uudelleen neuvottelu olisi houkutteleva paikka nostaa nykyistä vuokratasoa ylöspäin.

Ja vielä se perustotuus, että 10 kuukautta on yrittäjälle pitkä aika syödä kynsiä.

”Tuki vääristäisi kilpailua”

Kaupunginhallitus on moneen kertaan ilmaissut, että tuki Oulun Narikalle vääristäisi kilpailua. Tähän en ainakaan itse ole löytänyt oikein sen syvällisempiä perusteluita. Teoriassa toki näin onkin; kun tuetaan samalla toimialalla toimivaa yritystä A eikä toimialan yritystä B on kilpailua vääristetty. En ole itsekään yritystukien suuri ystävä ja tukien vaikeudesta on keskusteltu valtakunnantasolla saakka. Olisi kiinnostavaa kuulla, että kokevatko esim. Kesko tai S-Ryhmä Kauppahallin yrittäjät kilpailijoiksi… veikkaukseni on, että eivät – koska siellä ymmärretään kauppapaikkojen synergiaedut.

Tässä on myös asian pihvi: Kauppahallin yrittäjät eivät volyymin osalta kilpaile merkittävästi muiden saman alan yritysten kanssa. Kauppahalli on osin jopa oma todellisuutensa, sillä siellä asiointi on päivittäistavarakauppaan verrattuna paljon kokemuksellisempaa. Elävä Kauppahalli ja torialue on Oulun keskustan vetovoimatekijä, joka tuottaa taloudellista kerrannaisvaikutusta esimerkiksi matkailun kautta. Arkisemmin ilmaistuna ”kun lähdetään Kauppahallissa käymään, niin euroja saattaa matkalla pudota muillekin toimijoille taskuista”.

Muualla Suomessa – vaikkapa Hakaniemen kauppahallin kohdalla Helsingissä – julkinen tuki ei ole muodostanut minkäänlaista ongelmaa ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Jopa niin tyytyväisiä, että Hakaniemen yrittäjiä huolettaa paluu vanhaan teknisesti epäkäytännölliseen kauppahalliin, joka ei vastaa nykyaikaisia vaatimuksia kauppapaikalle. Tämä on muuten tosiasia Oulunkin Kauppahallissa, ei se tila itsessään ole kaupankäynnille optimaalinen.

Loistava tulevaisuus?

Torin kehitys näyttää paperilla oikein hienolta. On tulossa uusittu Kauppahalli, Saunamaailmaa, Kauppahallin viereen hotelli ja kirjaston viereen vielä uusi tornihotelli. Myös aittoihin ollaan investoimassa jonkin verran. Suuri kuva näyttää siis hyvältä.

Haaste on vain siinä, että 3D-piirustuksia rakennuksista ja pompöösejä suunnitelmia on helppo esitellä ja retostella niillä vaikkapa Facebookissa. Valituskierrokset, rahoituksen saaminen, luvat.. ja näiden edellä mainittujen synkronointi. Kaikki nämä vievät aikaa ja mikään yksityistä rahaa vailla oleva hanke ei ole varma ennen kuin rakennus on pystyssä – ja sittenkin vielä on kaikki epävarmaa.

Hienoja juttuja, mutta 3D-piirustus ja Facebookissa tsemppaus ei yrittäjää kymmentä kuukautta elätä.

Mitäs sitten?

Omalla kohdalla ajattelu on ristiriitaista. Yritystuki tuntuu ongelmalliselta, mutta myös oululainen perinne immateriaalisten arvojen ymmärtämättömyydessä ärsyttää. Jotenkin tässä vain insinöörimäisesti ajatellaan, että vaikka tapetaan yksi sukupolvi Kauppahallin yritystoimintaa, niin kyllä se siitä sitten taas jatkuu normaalisti kunhan on hienot ja kiiltävät seinät – ja kun nämä kaikki visiot vielä toteutuvat niin kyllä se kassakone kilisee entistäkin paremmin.

Vähän myös epäilyttää sekin, että sen 10 kuukauden aikataulun toteutumiseen ei oikeasti uskota ja ei haluta siksikään sitoutua tilapäisiin ratkaisuihin – koska sitten jouduttaisiin myös aikataulujen venymisestä maksamaan. Hakaniemen torillakin alkuperäinen aikataulu on jo joustanut.

Kyselin Facebookissa jokin aika sitten koepallona, että olisivatko verkostossani olevat valmiita osallistumaan joukkorahoitukseen Kauppahallin toiminnan jatkamiseksi remontin ajan. Keskustelusta ei voi vetää vahvoja johtopäätöksiä, mutta vastikkeettomaan joukkorahoitukseen ei oikein uskottu ja toisaalta tunnustettiin myös että ne arjen tuotteet haetaan jo nyt muualta.

Oma joukkorahoitusmallini Kauppahallin toiminnan jatkamiseksi olisikin vastikkeellinen. Lukuja pitäisi laskea vielä tarkemmin, mutta ajatuksena voisi olla esimerkiksi malli, jossa jotain rahoitusosuutta vasten saisi esimerkiksi jokaiselta Kauppahallin yrittäjältä etusetelin ostoksiin tai vaikka asiakasedun väistötiloissa toimimisen ajaksi (tai miksei vaikka sen jälkeiseenkin aikaan). Kun Kauppahallilla on kuitenkin ystäviä ja asiakasmäärät ovat merkittäviä, ei henkilökohtaisen summan tarvitsisi olla merkittävä kun osallistujien lukumäärä olisi riittävä. Hyvin suunniteltu vastikkeellinen malli sitouttaisi myös käyttämään Kauppahallin palveluita ja tukisi yrittäjien toimintaa väistötiloissa toimimisen ajan. Tähän päälle vielä normaalit vuokratulot yrittäjiltä ja väistötilojen hintalappu näyttäisi jo erilaiselta.

Kauppahalli on meille oululaisille tärkeä osa elävää kaupunkikulttuuria. Se ei tarkoita vain seiniä, vaan myös perinteitä joiden ylläpidossa yrittäjät ovat avainasemassa. Perinteiden ja kulttuurin synnyttäminen ei tapahdu juhlapuheilla ja 3D-piirroksilla. Siksi Kauppahallin toiminnalle tulisi hakea jatkuvuutta myös remontin ajaksi.

 

Päivitys 10.5.2018: täsmennetty kulujen rakennetta ja lisätty linkki kaupunginhallituksen pöytäkirjaan päätöksestä.
Päivitys 11.5.2018: korjattu linkki kaupunginhallituksen pöytäkirjaan.

 

Chat Wars Economy and Crafting Guide

Chat Wars is a Telegram based MMORPG. You create a hero and defend your castle against six other castles. I’ve been playing Highnest, so I don’t have exact information about other castles. The overall game mechanic is identical for each castle, but there might be some differences in game tactics etc. You should be able to grab the core mechanics of game from different in-game bots, but this Chat Wars Economy Guide gives you some insight into different value creation strategies.

9.5.2018: Please notice: this article is now outdated. Current economic system on Chat Wars is a bit more complex (and yes, flawed).

 

Basics

Succeeding in the game requires resource (gold + raw materials) gathering. With decent resources, you can buy better equipment and be of more value to your castle. Equipment increases your stats and better stats provide more experience.

How to gather resources

  • You can go to the forest. This gives you some gold and some raw materials. Or nothing happens.
  • You can foray. This gives you decent gold and exp. But you can get beaten and drop some gold.
  • You can attack. This gives you some exp, but you might win or lose some gold and raw materials + and randomly drop or gain items.
  • You can defend. This gives some exp and you can win or lose gold.

Before level 16  just go to the forest and defend.

Your Goal

Your first target is to reach level 16, which basically means you can get Attack and Defend attributes to 10. After this, you can start investing to Mithril gear and decent swords or spears. With Mithril, you can get decent stats. So skip tier 4 stuff and move directly to Mithril. Typical Mithril item costs around 500 gold. By now you have noticed the difficulty of gathering 500 gold

So how to protect your hard earned gold?

  1. Create Gold Pouches. These items store 100 Gold and cannot be dropped.
  2. Invest in items. You get 40 % back when selling an item from your inventory
  3. Store valuable resources to Exchange – before the battle put them on auction with ridiculous prices. Then sell those resources when you have resources for sale.

But what is the most effective strategy? I’ll get to that after introducing the crafting system.

Crafting Recipes for Chat Wars

Every item costs one Gold to craft.

  • Wrapping = 3 Cloth + 3 String
  • Gold Pouch = 12 Thread + 2 Leather + 120 Gold
  • Torch = 1 Coke + 5 Stick
  • Coke = 3 Coal + 3 Charcoal
  • String = 3 Stick
  • Steel = 2 Powder + 2 Iron Ore
  • Bone Powder = 4 Bone
  • Leather = 4 Pelt

I’ll skip Valentine’s Day special items for now, but probably there will be more stuff to craft in future versions. During Valentine’s day in 2018, you could gather resources to bake cakes and cakes would give you some special items such as Scroll of Rage or Scroll of Peace. Probably the same mechanic could be applied to Potions in the future.

What is the best way to save gold in Chat Wars?

There is no definite answer, but I’ll give you some calculations for thought. Exchange prices are constantly fluctuating, but I’ll try to give you the generic scale of things for estimations. Prices are based on mid-March 2018 levels and represent the lowest cost available.

  1. Crafting Money Pouches. You need 120 gold, 8 Pelts, and 12 Threads. First, you Craft Pelts to Leather (2 Gold) and then you Craft the Money Pouch itself (1 Gold).
    • If you have every resource in the first place, the cost is 123 Gold to save 100 Gold
    • If you have to buy everything from Exchange, the cost is 8 x 3 Gold for pelts and 12 x 2 Gold for Threads = 48 Gold + crafting 3 Gold + 120 Gold = 151 Gold to save 100 Gold.
    • Once you have created the pouch, your hard-earned Gold is now safe for future investments.
  2. Buying and selling items from Shop. You should invest in Tier 3 equipment such as Steel Dagger +3. It costs 103 Gold and if you sell it you’ll get 41 Gold (40 %) back. You can lose items when you attack, so there is some risk involved.
  3. Crafting more refined resources and selling them on Exchange. You could craft stuff from your resources.
    • Bone Powder 15 Gold with an investment of 16 Gold (Bone 4 x 4 Gold)
    • Coke 3 Gold with an investment of 7 Gold (Coal 3 x 1 Gold + Charcoal 3 x 1 Gold + Crafting 1 Gold)
    • Torch 10 Gold with an investment of 13 Gold (Coal 3 x 1 Gold + Charcoal 3 x 1 Gold + Crafting 1 Gold + 5 Stick x 1 Gold + Crafting 1 Gold)
      • If you buy Coke, then 10 Gold with an investment of 9 Gold (Coke 3 Gold + 5 Stick + Crafting 1 Gold)
      • Note: The market for Torches is limited
    • String 1 Gold with an investment of 4 Gold (3 Stick x 1 Gold + Crafting 1 Gold)
    • Steel 28 Gold with an investment of 33 Gold (2 Powder x 2 Gold + 2 Iron Ore x 14 Gold + Crafting)
    • Leather 15 Gold with an investment of 17 Gold (4 Pelt x 4 Gold + Crafting 1 Gold)
    • Remember – economic system is quite flawed, so there might not be of any need for a particular resource on the Exchange.
    • You can always lose resources during attacks.
  4. Trading in Exchange. You buy resources on the Exchange with the Gold you gain from Forest, Foray or battles. Once you’ve gathered enough resources you sell them and buy items.
    • Since the prices don’t really fluctuate too much (the only exception is before battles when the prices go up) you can quite safely invest to resources – especially Steel – and expect to get back what you invested and on good days you could make some more gold.
    • Once again, you could lose Steel during attacks, but if you have a lot of less valuable resources on your inventory the probability will be lower to lose more valuable resources.

Putting it together

These are the efficiency ratios (Cost / Investment):

  • Gold Pouch #1 – 0,81 (pre-owning all resources)
  • Gold Pouch #2 – 0,66 (buying all resources)
  • Selling items on Shop – 0,40
  • Bone Powder – 0,93
  • Coke – 0,42
  • Torch #1 – 0,76
  • Torch #2 – 1,11 (buying Coke)
  • String – 0,25
  • Steel – 0,85
  • Leather – 0,88

Currently, the best option would be to Craft Torches with Coke you buy from Exchange. Rotation time for Torches is not optimal, so the second best option would be Bone Powder and Steel / Leather. Again – saving for money pouches is the safest option but not the most efficient one. And because all prices fluctuate, this calculation is only showing the basic estimation of the best approach.

Conclusion

If you have any ideas or comments, feel free to share your thoughts. I’ll update this article from time to time.

Fly high 🙂

PS. If you are unfamiliar with the game and would like to try it, use this promo code to activate your account. I’ll get a free stamina point once you reach lvl 3 and you’ll get a nice 10 Gold starting bonus (not much, but it’s a start).

 

Blog Awards Finland 2017 jälkitunnelmia

The Blog Awards Finland palkitsee vuosittain tubettajien, blogaajien, snäppääjien ja instagrammaajien joukosta vuoden mieleenpainuvimmat vaikuttajat. A-Lehtien järjestämä tilaisuus toteutettiin kolmatta kertaa. Sain tänä vuonna kunnian olla kutsuttuna tapahtuman The Blog Marketing Awards -kategorian tuomaristoon ja sain sitä kautta kiinnostavan näkymän vaikuttajamarkkinointiin sekä päätapahtuman myötä myös itse vaikuttaja (”influencer”) -skeneen. Tuomaristokeikka ja itse tapahtuma herätti ajatuksia myös jaettavaksi asti, vaikkakin vaikuttajamarkkinoinnissa sisällä olevalle kirjoitus ei varmaan suuria ahaa-elämyksiä tuo.

Termistöasiana alkuun, moderni yleisnimitys blogaajille/tubettajille/jne on ”vaikuttaja”, joka siis käännös sanasta ”influencer”. Tästä johtaen vaikuttajamarkkinointi on siis influencer marketing.

Vaikuttajat ovat synnyttäneet ekosysteemin

Ensimmäinen, myös gaalassa ääneen lausuttu, tosiasia on, että vaikuttajat ovat pystyneet tekemään itselleen blogaamisesta/tubettamisesta/jne itselleen ammatin ja vaikuttajien ympärille on rakentunut oma ekosysteeminsä. Vaikuttajien lisäksi mukana on vaikuttajamarkkinointiin erikoistuneita toimistoja, vaikuttajien yleisöjä myyviä mediatoimistoja ja jopa blogiagentuureja. Ja tietysti tämän kaiken maksavia asiakkaita. Jos tämä asia ei ole entuudestaan tuttu, niin kyllä – vaikuttajat tavoittavat merkittäviä yleisöjä viikoittain ja näiden yleisöjen tavoittamisesta ollaan valmiita myös maksamaan.

Matka pienten piirien kevyestä kirjoitusharrastuksesta kaupalliseksi vaikuttamiseksi on ollut pitkä.

Muutoksen hahmottamiseksi käytetään hieman aikakonetta ja muistelen menneitä. Ensimmäiset blogit, joihin itse törmäsin, olivat päiväkirjamaisia, kuten nimi sanoo (weB LOG – verkkopäiväkirja). Sisältö oli ennen kaikkea tekstuaalista ja aika jotain 2000-luvun alkua. Tuntemukset olivat ehkä eniten myötähäpeää, ”miksi joku jakaa elämäänsä noin tarkasti verkkoon?”. Ensimmäinen oma blogi-installaationi taisi olla 2002, jolloin tein jotain kokeilua omalle palvelimelle b2-blogisoftalla. Muistaakseni kokeilin saada inttiaikanani pitämiä muistiinpanoja jälkikäteen johonkin järjestykseen. Valmista ei tullut.  Yleisesti voisi sanoa, että blogien yleisöt olivat pienempiä, blogin ylläpitäminen huomattavasti teknisempää ja homma erittäin vahvasti harrastuspohjalla.

Jos pohtii hetken nykytilaa, niin voi edelliseen vertaamalla todeta äkkiä että vaikuttajat ja heidän tuottamansa sisällöt ovat kehittyneet valtavasti – laadukkaammiksi, monipuolisemmiksi ja eri julkaisumuotoihin. Tätä osin heijastelee myös Blog Awards Finland -kisan laajeneminen blogaajien lisäksi myös muihin vieläkin visuaalisempia julkaisukanavia käyttäviin vaikuttajiin. Lienee totuudenmukaista todeta, että sitä itsekin on vielä osin vanhassa maailmassa kiinni ja ei osaa ymmärtää miten paljon monipuolisempi vaikuttajamaailma on tänä päivänä ja miten erilainen yleisö ja vaikuttajan suhde yleisöön on.

Väittäisin, että yksi merkittävä muutosvoima on ollut tekniikan ja alustojen kehittyminen, joka on mahdollistanut monille vaikuttajille keskittymisen itse sisältöön teknisen räpellyksen sijaan.

Vaikuttajat ovat kaupallistettava media

Nopeassa kehityksessä moni vaikuttaja on havahtunut yhtäkkiä tilanteeseen, että he ovatkin muuttuneet mediaksi. Mediaksi, joka on kaupallistettavissa. Merkittävyyttä voi arvioida vaikka tutustumalla Töttöröön talentteihin. Suosituimmat vaikuttajat, vaikka pudotettaisiin Duudsonien kaltaiset megatähdet pois, saavat satojatuhansia seuraajia vaikkapa YouTubessa tai Instagramissa. Luvut ovat sellaisia, että perinteisillä mediatoimijoilla tekee tiukkaa saada samaa aikaiseksi – yrityksistä puhumattakaan. Harva yritys pystyy luomaan sellaista suhdetta yleisöönsä, kuin vaikuttajat pystyvät.

Jotkut vaikuttajista ovat pystyneet luontevasti hyödyntämään kaupallista yhteistyötä tekemisessään – jotkut taas tekevät yhteistyötä päälleliimatun oloisesti. Alan (itse)sääntely on myös alkanut kehittymään ja yleisölle halutaan selkeämmin kertoa milloin kyse on vaikuttajan omaehtoisesta toiminnasta ja milloin kaupallisesta yhteistyöstä. Läpinäkyvyydestä tämän suhteen en kuitenkaan vielä lähtisi kehuja jakamaan. Tosin en ole ihan varma onko vaikuttajien yleisölle tällä asialla edes merkitystä: suhde kaupallisuuteen voi olla välinpitämätön tai jopa ”asiaankuuluva”. Minusta kaupallisuus ei sulje pois mahdollisuutta tehdä hyvää sisältöä, mutta kaupalliset vaikuttimet tulisi kuitenkin selkeästi kertoa kun niitä on.

Vaikuttajat ovat kuitenkin hyvin erityyppinen media ja he tavoittavat yleisöjä, joita voi olla vaikea tavoittaa perinteisillä mediaratkaisuilla. Gaalan palkintojenjakoa seuratessa itselleni valkeni vaikuttajien monipuolisuus ja moninaisuus: hyvin erilaisia persoonallisuuksia ja todennäköisesti hyvin erilaisia yleisöjä. Kuulemma aiempina vuosina faneja oli ollut väijyssä Kulosaaren nurkilla odottelemassa suosikkejaan. Tämän vuoden tilannetta en tarkistanut.

Päällimmäisenä palkintojenjaosta jäi kuitenkin mieleen Suomen vaikuttajaskenen rikkaus ja monipuolisuus – ja se tosiasia, että vaikka joitain nimiä palkituista ja shortlistatuista tunnistikin oli mukana myös erittäin paljon nimiä jotka olivat täysin uusia tuttavuuksia. Itse Blog Awards Finland on myös saavuttanut paikkansa vaikuttajien parissa. Täysin epätieteellisenä menetelmänä totean, että vain pari illan aikana palkituista jätti saapumatta paikalle ja tulkitsen tämän siten, että shortlistalle päässet kokivat tapahtuman heille merkityksellisenä. Merkityksettömäksi koetussa olisi no show ollut korkeampi.

Kasper Diem palkitaan toista kertaa peräkkäin hauskimpana.

Blog Marketing Awards -kategoriasta

Blog Marketing Awards -kategoriaan ilmoitettuihin töihin tutustuminen avasi kiinnostavalla tavalla vaikuttajamarkkinoinnin kenttää ja monipuolisuutta. Kun vaikuttaja-kategorioissa palkittiin sisällöistä, palkittiin markkinoijakategoriassa yrityksiä ja yhteisöjä luovuudesta ja tuloksellisuudesta vaikuttajien hyödyntämisessä.

Oma oppimani ”päivän päätteeksi” oli tuloksellisuuden ja mittaamisen haasteellisuus vaikuttajamarkkinoinnissa – erityisesti silloin, kun kampanja oli ollut yhdistelmä monikanavaista tekemistä. Mikä lopulta vaikutti mihinkin? Muutama ahaa-elämyskin tuli, kun näki että ”kas, vaikuttajamarkkinointia voi tehdä myös näinkin”. Todettakoon taas skeneä tuntemattomille, että asiakkaat ja toimistot eivät olleet töitä millään puuhastelumentaliteetilla tehneet, vaan vaikuttajakampanjoiden takana oli luovuutta, raakaa työtä ja rahaa. Shortlista tässä.

Yhteenvetona voisi sanoa, että vaikuttajamarkkinointi kannattaa ottaa yrityksen työkalupakkiin, jos pystyy tunnustamaan sopivat yleisöt jotka vaikuttajien kautta on saavutettavissa. Vaikuttajaksi ryhtyville voi todeta edessä olevan vain verta, hikeä ja kyyneliä – ja mahdollisesti myös menestystäkin. Pikavoittoja ei ole tarjolla, mutta voihan se olla siisti tapa ansaita elantonsa jos ja kun onnistumista tulee. Ainakin siinä kohti tietää jotain saavuttaneensa, kun on The Blog Awards Finland -kisan shorttilistalla jossain kategoriassa 🙂

ps. Minkälaisia toimijoita vaikuttajamarkkinointitoimistot ovat? Tutustu vaikkapa seuraaviin babler, töttöröö ja asennemedia. Hyviä referenssejä ja läpileikkausta tekemisestä, kirjoittajalla ei omakohtaista kokemusta muuten.