Oululaisten mainostoimistojen lyhyt historia

Mainostoimistojen historia Suomessa alkaa 1900-luvun alusta. Ensimmäisiä toimistoja oli vuonna 1924 perustettu Erwin, Wasey & Co Oy joka vastasi Fordin mainonnasta. Vuonna 1928 Reklaamimiesten kerho teki aloitteen uuden sanan löytämisestä korvaamaan huonomaineista ”reklaami”-sanaa. Satojen ehdotusten joukosta sana ”mainos” löi itsensä läpi.

Oululaisten mainostoimistojen historiasta ei tietääkseni ole tätä ennen tehty yhteenvetoa. Luet siis ehkä ensimmäistä historiikkia aiheesta. Toimistot eivät olisi mitään ilman niissä työskentelevää luovaa väkeä, joten toimistojen historia on myös samalla siellä työskennelleiden henkilöiden historiaa.

Toimistojen esittelyt ovat historiikissa verraten yleistasoisia. Toimistoista itsestään on verraten vähän tietoa tallessa, jos jotain on tallentunut niin se on tallessa niissä tuotettujen töiden muodossa. Tietoa on käytännössä saatu vain henkilöhaastatteluiden kautta.

Mainostoimiston määritelmä on itsessään melko lavea ja kun katsoo poimintoja yritysrekisteristä, näkee että mainosalalla on ollut jos jonkinlaista toimijaa. Pääosa näistä on pieniä toimijoita, ehkä tyypillisimmin on haettu leipä yhdelle hengelle ja perheelle. Rajaan pois pääosan näistä pienemmistä toimijoista, osin rajaussyistä ja osin siksi, että pienistä toimijoista on vielä haastavampaa saada aineistoa kasaan.

Mainostoimisto on keksinyt itseään aika ajoin uudelleen ja lanseerannut käyttöön erilaisia alabrändejä ajan hengen mukaisen teknologisen tai ideologisen aallon mukaan. Tässä kuitenkin erilaisia digimarkkinointi- ja asiakasymmärrystoimistoja käsitellään yleisen mainostoimisto-sateenvarjon alla.

Ennen vanhaan – eli ennen 70-lukua

Oululaisista toimistoista ennen 70-lukua on saatavilla ohuemmin tietoa. Oulussa ei toiminut yhtään auktorisoitua mainostoimistoa.

Studio Mane perustettiin ehkä 60-luvulla se toimi ainakin 25-30 vuotta. Toimisto työllisti 4-5 työntekijää ja asiakkaina oli esimerkiksi 80-luvulla mm. K-ryhmä ja sen vähittäiskaupan mainonta.

Mainos-Matti oli Teuvo Mankilan 50-60-luvun taitteessa perustama toimisto, joka toimi Oulussa osoitteessa Koulukatu 19.

Suurten synty 1970-luvulla

Ensimmäiset suuret oululaiset toimistot H&K sekä Oulun Taucher saivat alkunsa 1970-luvulla.

H & K

Oulun ensimmäinen maineeseen noussut mainostoimisto Mainos H & K perustettiin 1974. Perustaja ja toimitusjohtaja Esko Kauppinen (1934-2010) oli ollut aiemmin perustamassa Iltaset -lehteä lehti- ja painotalo Liitossa, mutta sai epäluottamuslauseen lehden jäätyä pahasti tappiolliseksi. Kauppinen kuitenkin rakensi tuolloin tulevan asiakasverkostonsa pohjan, josta oli apua uudessa mainostoimistossa. Toinen H&K:n perustajista oli Holopainen, joka menehtyi sairauteen toimiston alkutaipaleilla. 

Toimisto työllisti enimmillään yli 30 henkilöä ollen Pohjois-Suomen suurimpia toimistoja 1980-luvulla. Toimisto teki b2b-puolella varsinkin teollisuutta, esim. Kontiotuotetta, ja ennen kaikkea Rautaruukkia.

Mainos H&K:lla oli toimipisteet Oulussa ja Kajaanissa. Suunnitteluryhmien niminä oli mm. Leuku, Joiku ja Kaira. Toimistoon kuului lisäksi Palvelulatomo Oulun Rivit ja Messumies Oy.

H&K kaatui 1990-luvun lamassa – mahdollisesti tytäryhtiöidensä taloudellisen tilan vuoksi. Toimiston perustaja ja toimitusjohtaja Esko Kauppinen yritti H&K:n konkurssin jälkeen vielä Topparoikka -mainostoimistoa Martti Dahlstömin (-2019) ja Ilpo Koskelan kanssa, mutta toimisto ei menestynyt. Topparoikan radan varressa sijainneen toimiston tunnusesineenä oli pihalla oleva resiina, eli Topparoikka. H&K:n menestyneitä kasvatteja on mm. Veli-Antti Aalto (Orange Advertising).

Mainos-Asia – Oulun Taucher – Mercum Fennica

Oululainen mainonnan monitekijä Sinikka Virkkunen perusti Mainos-Asian 1976. Tätä aiemmin Suomen suurimman mainostoimiston Taucherin vetäjä P.H. Taucher oli käynnistänyt sukupolvenvaihdoksen vuonna 1976 ja tarjosi paikkaa varatoimitusjohtaja Päivö Hankalalle. Tämä ryhtyi uudistamaan yhtiötä perustamalla tytäryhtiöitä ja tekemällä yritysostoksia. Tämän kehityksen seurauksena Mainos-Asia tuli osittain osaksi Taucher-Yhtiöt-konsernia vuonna 1980.  Vuonna 1987 Oulun Taucher siirtyi kokonaan osaksi Taucher-Yhtiöt-konsernia ja vuonna 1988 Oy Mainos Taucher Reklam Ab muuttui Taucher, Young & Rubicamiksi.

Oulun Taucher hallitsi oululaista toimistoelämää 80-luvun loppupuolelle asti. Oulussa oli kuitenkin myös mainostajia – verrattain vahvoja sellaisia – esimerkiksi Torniossa Hartwallin omistama Lapin Kulta, josta Oulun Taucher taisi saada kansainvälistäkin tunnustusta mainonnassaan. Asiakkaita olivat paikalliset suuret, mutta myös Helsingistä johdetut yritykset. Ajalle poiketen Oulun Taucher markkinoi myös itseään suoramainonnalla, tapahtumissa ja tiedottamalla.

Oulun Taucherilla teki uraa graafinen suunnittelija Pentti ”PeeVee” Vartiainen (1942-2010), jonka kädenjälki on näkynyt mm. Lapin Kullan etiketeissä sekä Tietomaan ja Oulun Edenin liikemerkeissä. Hän kisasi Oulun Taucherin ykkös-AD:n paikasta yhdessä Martti Dahlströmin kanssa. Taitava ja palkittu Veli-Pekka Viklund oli Taucherin matalamman profiilin ammattilainen. 

Emo-Taucher meni laman myötä konkurssiin 1992, mutta Oulun Taucher siirtyi takaisin Virkkusen omistukseen ja selvisi lamasta jatkaakseen Virkkusen luotsaamana Mercum Fennicana. Vuonna 1996 Virkkunen kutsuttiin Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton (MTL) toimitusjohtajaksi ja Mercum Fennican toimitusjohtajaksi tuli Kari Korkiakoski.

Mercum Fennica siirtyi 2001 Mikko Kälkäjän ja Antti Hintikan omistukseen Mercumina, kunnes lopetti toimintansa vuonna 2004 konkurssiin. Mercumin lopettaminen oli erään aikakauden loppu, sillä toimisto oli ollut pitkäikäinen ja henkisesti ykköstoimisto. 

Oulun Taucherin kultakautta ja kilpailutilannetta kuvaavat Sinikka Virkkusen kertomat pari anekdoottia:

Mainostajakandidaatti: ”Teille ei kuulemma ole köyhillä asiaa, olette niin kallis toimisto”, johon Sinikka Virkkunen vastasi: ”Ei meillä ole köyhiä asiakkaita, me teemme asiakkaista rikkaita”.

Asiakas: ”Pakko tulla tutustumaan kun muut toimistot moittivat Teitä joka käänteessä”.

Oulun Taucherin kasvateista mainosalalla mainittakoon mm. Kari Eilola (Bob the Robot) ja Kauko Isto (Konsepti, nyk. Valve).

Plusmark

Leo Härkönen perusti Plusmark Oy:n 1979 Torniossa, josta se siirtyi aikanaan Ouluun. Härkönen veti toimistoa vuoteen 2010 saakka, jolloin se päätyi lopulta Kaleva -konsernin omistukseen. Plusmarkilla oli erittäin pitkäaikaisia ja uskollisia asiakkaita.

1980-luvun kultaiset vuodet

Vuosikymmen oli oululaisten mainostoimistojen kultakautta. Suuret kansalliset toimistot kumppanoituivat (Taucher) oululaisten toimistojen kanssa tai perustivat kaupunkiin omia toimipisteitään (Mainosyhtymä). 

Vaihtuvuuttakin oli – mainos H&K:sta lähti suunnittelijoita, jotka perustivat omia toimistojaan. Playcardin perustivat Risto Nikkilä (Kampman) ja Malla Mela. Playcard kaatui 90-luvun laman myötä.

Pellervolaisen osuustoimintaliikkeen Mainosyhtymä Oy:llä oli Oulussa hetken aikaa tj Riitta Pulliaisen vetämä toimipiste. Mainosyhtymä oli Suomen suurin mainostoimisto 1978-1981 vuosilaskutuksen ylittäessä yli 100 miljoonaa markkaa. Mainosyhtymä myytiin 1990 Salomaa-yhtiöille ja toimiston nimi muuttui MY & Greyksi. Oulun toimipisteen päättymispäivä ei ole tiedossa.

Pohjois-Mainos oli Esko Hämeen vetämä toimisto.

Pentti Honka perusti Honkamainoksen 1980-luvulla, työntekijöissä oli mm. Veikko Mynttinen.

Mediamix oli Tapani Hautamäen perustama toimisto, jolla oli päätoimipaikka Oulun lisäksi toimipisteet Jyväskylässä ja Helsingissä. Asiakkaita oli lääketehtaista ministeriöihin ja Mediamix toteutti mm. maineikkaan Katinkullan lanseerauksen. Itse asiassa nimen ”Katinkulta” keksi Tapani Hautamäki. Mediamix oli 90-luvun laman uhreja ja vuonna 1993 tapahtunutta konkurssia edesauttoi parin ison asiakkaan kaatumisen tuomat luottotappiot.

Ideasampo perustettiin 1988 ja se toimii tänäkin päivänä Kolmiotalossa keskustassa. Ideasampo ilmoittaa Matti Tornbergin perustaneen sen vuonna 1978 – ollen näin oman ilmoituksensa mukaan ”Oulun vanhin mainostoimisto”.

Studio10 toimi 80-luvulla ja meni konkurssiin 90-luvun alussa. Uudeksi nimeksi tuli Studio Ilpo Okkonen.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tyyntä myrskyn edellä

1980-luvun lopulla viisi suurinta suomalaista toimistoa myyntikatteella mitattuna olivat BSB Finnad, SEK & Grey, Liikemainonta-McCann, Markkinointi Viherjuuri ja MY-Grey. Oululaiset toimistot eivät henkilöstöltään eivätkä myyntikatteeltaan olleet samalla viivalla, mutta menestystä oli saatu alan kilpailuissa ja tulevaisuus näytti valoisalta.

Lama iskee 1990-luvulla

Merkittävä myllerrys alkoi syksyllä 1991, kun lama iski täysillä päälle Suomen talouteen. Vaikka toimisto olisikin ollut itsessään terveellä rahoituspohjalla, iskivät asiakkaiden vaikeudet kerrannaisvaikutuksena ja kaatoivat toimistoja. Kasvua hakeneet toimistot olivat ajan tapaan saattaneet ottaa valuuttalainoja, joiden hinta kasvoi yhdessä yössä merkittävästi.

Mainostoimistojen liiton jäseninä toimineista 60 toimistosta 21 meni konkurssiin ja liiton jäsentoimistojen henkilömäärä putosi kahdestatuhannesta alle tuhanteen. Yhtenä syynä yritysten kaatumisiin oli mainostoimistojen vanha läpilaskutukseen perustunut liiketoimintamalli: mainostoimisto osti asiakkaidensa puolesta mediatilaa ja laskutti sen lopulta asiakkaalta. Kun asiakas ei halunnut tai pystynyt maksamaan laskuaan, saattoi mainostoimistotyön ja mediatilan yhteiskustannus nousta erittäin merkittäväksi. 

Yksi merkittävimpiä laman uhreja oli vuonna 1940 perustettu Taucher. Toimisto oli yksi vanhoja lippulaivoja ja se oli ollut vuosina 1952-1977 Suomen suurin mainostoimisto. Konkurssiin ajautuessaan vuonna 1991 se oli yhdeksän toimiston konserni ja raunioilta pelastui vain Mercum Fennicana jatkanut Oulun Taucher ja Datum. Paljon muitakin merkittäviä suomalaisia mainostoimistonimiä katosi kartalta konkursseissa tai yrityskaupoissa. 

Lama iski samalla tapaa myös Oulun alueen mainostoimistoihin, kun alueelta katosi monia merkittäviä asiakkuuksia kertaheitolla ja se heijastui pitkään alueen toimistojen talouteen. Oulussa Taucherin lisäksi lamaan kaatuivat H&K sekä Mediamix.

1990-luvun lama oli merkittävä sukupolvikokemus alan tekijöille. Se opetti karvaalla tavalla taloudellisia realiteetteja, mutta toisaalta se mursi myös vanhoja toimintamalleja: vuosikymmenellä perustetut toimistot olivat ennen kaikkea suunnittelijavetoisia aiemman liiketoimintavetoisuuden sijaan. 

Graafinen Studio Ilpo Koskela

Graafinen Studio Ilpo Koskela sai alkunsa aprillipäivänä 1.4.1992. Päivä oli Ilpo Koskelan mukaan ”paras päivä perustaa mainosalan yritys”. Koskela oli tätä aiemmin ollut mainonnan tekijä palkkatyöläisenä. Oman Graafisen Studion lisäksi Koskela oli mukana Topparoikassa ja Mediantekijöissä, mutta koska Graafinen Studio veti parhaiten asiakkaita keskittyi hän siihen ja möi osakkuutensa Mediantekijöistä vuonna 1999. Koska toimisto kasvoi ja oli myös muuta kuin yhden henkilön yritys, muutti Koskela yrityksen nimen muotoon GST Graafinen Studio. Vuonna 2001 yritys laajensi myös verkkosivujen ylläpitoon ja hankki oman palvelimen toimiston nurkkaan. Vuonna 2003 hosting-asiakkaita oli jo yli 100 ja syntyi GST Domain, joka myytiin lopulta 2014 Netplazalle.

Avalon

Jari Laakso ja Kari Rajaniemi perustivat mainostoimisto Avalonin Kemissä 1994 pahimman laman jälkimainingeissa. Molemmat olivat olleet aiemmin Plusmarkilla. Toimisto on kasvanut, ollut välillä myös Kemissä ja Jyväskylässä ja keskittänyt nyt toimintansa Ouluun ja Helsinkiin.

KSU

Mainostoimisto Kaarela Sarkkinen Uusitalo (Mainostoimisto KSU) perustettiin 1990. Lyhyen alkuvaiheen jälkeen osakkaina olivat Sinikka Kaarela, Marja Sarkkinen, Marko Uusitalo sekä Juha Näppä. Perustajat lähtivät yhtä aikaa Mainos H&K:sta ja tilalle H&K:n Kauppinen palkkasi Taucherilta Pentti Vartiaisen ja tämän elämänkumppanin Ritva Tuomolan. Vartiainen ja Tuomola perustivat vuonna 1992 P&R:n.

Pakkahuoneesta Avidlyksi

Vuonna 1997 KSU:sta lähteneet Anne-Maija Selmgren ja Petri Pitkänen perustivat mainostoimisto Pakkahuoneen. Mukaan tuli lisäksi Oulun Tyypeistä Satu Pyhänniska. Selmgren oli siirtynyt KSU:hun vastikään Mercumista ja hän jätti Pakkahuoneen 2001 perustaakseen oman Gren Group -toimiston. Vuonna 2008 Marja Sarkkinen perusti Mainosateljee Marja S Oy:n. KSU:n ensimmäinen ei-osakas ja palkattu työntekijä oli AD oli Kimmo Korhonen, jonka ura kulki PHS:n ja EuroRSG:n kautta Kingin perustajaksi. Nykyisin Korhonen toimii King-Valveella. Pakkahuoneen toimitusjohtaja Tapani Laru jäi eläkkeelle 1.1.2017 takanaan 41 vuotta mainosalalla. Hän oli aloittanut alan töissä vuonna 1976 McCannilla.

Pentti Vartiaisen Oulun Taucherilla tekemä mainostaulu. Originaali on Pakkahuoneen seinällä.

Pakkahuoneen tarina nimenä päättyi 2017, kun Zeeland Family osti yrityksen. Yritysryppään nimi vaihtui vuonna 2018 Avidlyksi ja Pakkahuoneen väki jatkaa Avidlyn pohjoisena toimipisteenä.

Mainonnan Työmaasta Luovaksi Työmaaksi

Työmaa starttasi vuoden 1993 lopussa. Se oli mainonnan tekijöiden yhteenliittymä ja jokaisella oli oma firma takana. Mukana olivat alkuun Martti Dahlström, Juha Mikkilä ja kuvaajana Ari Kettunen ja toiminnan kasvaessa mukaan kutsuttiin Kaija Matikkala (Heikkinen) sekä Vesa Piltonen hoitamaan talousasioita. Mikkilä kävi välillä Viherjuuressa ja Dahlström erkani jatkamaan muita projektejaan – mutta lopulta suhde virallistettiin ja Mainonnan Työmaa perustettiin osakeyhtiöksi 1998. Tällä hetkellä Työmaa on Oulun suurin toimisto noin 20 työntekijällään ja lisäksi Helsingissä on seitsemän henkilön toimisto. Liiketoiminnan kolmijalkana ovat kuluttajat, b2b ja julkishallinto.

Aakkoset

Aakkoset oli Sakke Gustafssonin perustama toimisto, joka muutti Rovaniemeltä Ouluun. Aakkoset oli alunperin reprotalo ja rekrytoi sittemmin mukaan mainonnan suunnittelijoita (mm. Martti Dahlströmin) ja teki yhteistyötä rovaniemeläisen Mainostoimisto Ajatuksen kanssa. Aakkoset yhdistyi Ajatukseen 2000-luvun puolivälissä. Ajatuksella oli pitkään toimisto Oulussa, mutta tällä hetkellä toimipiste on vain Rovaniemellä.

Mediantekijät

Mediantekijät Oy oli SataC:n ja Syslinguan yrittäjien sekä Ilpo Koskelan 1995 perustama toimisto, joka keskittyi uuteen toimialaan – Internet-sivujen tekemiseen. Menestystä tuli ja jo samana vuonna Mediantekijät voitti ensimmäisen M&M:n järjestämän Uusmediakilpailun pääpalkinnon Fennia-vakuutusyhtiön nettisivuilla. Vuonna 1996 tuli parhaan visuaalisen ulkoasun palkinto. Mediantekijät yhdistyi Viivatietoon ja myöhemmin Viivatieto yhdistyi Verkkoasemaan.

90-luvun pienempiä toimistoja

Mainostoimisto Turbiiniryhmä perustettiin 1991.

OuluGrafin perusti Seppo Heikka vuonna 1992. Toimisto toimi vuoteen 2000.

Avec oli Manne Stenrosin perustama mainostoimisto ja valokuvastudio. Avec teki City-lehteä sen alkutaipaleella. Mannen äiti Pirkko Stenros tunnetaan Muuramen huonekalusuunnittelijana.

Visual Way Design perustettiin 1996 ja se tunnetaan tänä päivänä nimellä Mainostoimisto VWD.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Uusi vuosituhat

Vuosituhannen alussa oululainen mainostoimistokenttä ei ollut palautunut enää aiempaan loistoonsa. Toimijoita oli edelleen paljon, mutta yli 20 henkilön toimistoja ei Oulussa ollut. Toimijat olivat pieniä ja päämarkkina paikallinen.

Laboratorio Uleåborg perustettiin 2004 Mika Pyhähuhdan, Heikki Riikosen ja Esa Juujärven toimesta. Esan ja Heikin taustat mainostoimistopuolelta ovat Oulun osalta alunperin Jabba Corporation Oy:ssa, joka laajensi toimintaansa Rovaniemeltä Ouluun vuonna 2000. Jabban Oulun toimistolla työskenteli enimmillään viisi henkilöä ja Oulun toiminta ajettiin alas vuosien 2002-2003 vaiheilla. Rovaniemen emoyhtiö fuusioitui Ajatuksen kanssa vuonna 2005.

Darwin

Vuonna 2006 tapahtui kuitenkin yksi suurempi liike. Oululaiseen Cor Groupiin kuului helsinkiläinen Marchitects ja oululaiset Ilmiantajat, Mainostoimisto Keissi (aiemmin Quadriceps)Mainostoimisto DR ja Coronaria Media. Oululaiset toimistot yhdistyivät Incognito Pro:n alle ja aloittivat yhteistyön helsinkiläisen Incogniton kanssa. Yhdessä yhtiöt siirtyivät myyntikatteessa Suomen toimistojen kärkikymmenikköön. Käytännössä yhteistyö jäi löyhäksi ja eri vaiheiden jälkeen tiet Incogniton kanssa erkanivat. Marchitects ja Incognito Pro yhdistettiin ja yhtiön nimeksi tuli Darwin. Toimistojen synnyn primus motorina toimi Ville Tolvanen. Darwinille perustettiin toimipiste Helsinkiin perinteikkäästi Tehtaankadun päähän Mestaritaloon, johon toiminnan painopiste liukui voimakkaan kasvuvaiheen jälkeen vaiheittain. Vuoden 2008 taantuma puri toimistoon ja toiminta alkoi supistua – myös pääomistaja Cor Group möi omistuksensa pois. Oulun toimisto suljettiin 2015.

Darwinin työntekijät perustivat sittemmin uusia toimistoja. Design Valkean perustajat lähtivät Darwinista 2009 perustaakseen alkuun erityisesti lääketeollisuuden markkinointiin erikoistuneen toimiston. Brandstein erikoistui yritysten brändirakentamiseen.

Mainostoimisto Kluun perusti Marko Kallio 2007. Ajatuksena oli perustaa pienenä pysyvä toimisto ammatillisten verkostojen varaan. Toimisto on perustamassa Tampereelle toista toimipistettä. Samana vuonna Sakari Kemppainen, Kari Rajaniemi, Mari Siliämaa ja Jussi Snicker perustivat mainostoimisto Siberian. Ydinjoukko lähti yhtä aikaa Turbiiniryhmästä.

Vuonna 2004 Teemu Hostikan perustama NTRNZ Media on kasvanut 2010-luvulla yli 20 hengen toimistoksi. Mainostoimisto- ja digipalveluiden lisäksi yritys on laajentunut tv-tuotantojen mm. Eränkävijöiden – tuottajaksi. Avalonin perustajat ostivat yrityksestä 2016 vähemmistöosuuden.

Kuluva vuosikymmen on vielä kesken, joten jätän tällä vuosikymmenellä perustetut toimijat pois. Historiaa on vielä tehtävänä.

Kauniiksi lopuksi

Tätä juttua varten olen saanut erittäin paljon ansiokasta aineistoa ja tarkennuksia aiempiin epätarkkuuksiin. Pakkahuoneen Petri Pitkänen paljasti myös erään kulttuuriteon: Pentti Vartiaisen mainostuotanto 1960-luvulta hänen kuolemaansa saakka on varastoituna Pakkahuoneen arkistoihin. Tämän lisäksi varmasti monella alan konkarilla on tallessa töitä eri ajoilta. Heitänpä siis haasteen ilmaan, olisiko aika järjestää oululaisen mainosalan näyttely, jossa valotettaisiin oululaista osaamista myös tällä saralla. Jos ajatus kiinnostaa tai sinulla on tähän tarkoitukseen sopivaa materiaalia tallessa, ole yhteydessä.

Juttua varten on haastateltu Sinikka Virkkusta, Sakari Kemppaista, Juha Mikkilää, Marko Kalliota ja Petri Pitkästä. Lisäksi tausta-aineistoa on saatu oululaisissa toimistoissa työskenneiltä sekä Anu Seiloselta ja Jani Taipaleenmäeltä. Keskeisiin muihin digitaalisesti saatavilla oleviin lähdeaineistoihin on tarjolla linkit jutun seassa. Huomasitko virheen tai onko sinulla jotain lisää kerrottavaa? Jätä palautteesi kommentteihin tai laita se sähköpostilla.

Kirjoittaja työskenteli Darwinilla 2007-2011. 

Lähteet

Oulun menneet ja nykyiset baarit kartalla

Oheiselle kartalle on koottu menneitä ja nykyisiä Oulun baareja varsin väljin perustein. Mukana on pubeja, anniskelu-oikeudellisia kahviloita, baareja, yökerhoja ja tanssiravintoloita. Monessa paikassa on ollut useita anniskelupaikkoja, jolloin selvyyden vuoksi niitä on ripoteltu hieman erilleen toisistaan varsinaiseen osoitteeseen.

Uusia paikkoja voi ehdottaa kommenttiosioon ja samalla voi korjailla virheitä vanhoista. Täydellinen tarkkuus ei ole tavoitteena, vaan ennemminkin yleiskuva siitä mitä missäkin on joskus ollut.

Listaa on koottu keskustelupalstoilta ihmisten muisteloista sekä kirjoittajan omien muistikuvien perusteella.

Päivitys 1.1.2017: Karttaan on tutustuttu nyt n. 5400 kertaa. Erityiskiitos Oulu tutuksi -Facebook-ryhmän aktiiveille arvokkaasta muistelutyöstä paikkojen suhteen.

Päivitys 3.1.2017. Edesmenneitä baareja on kartalla 258 ja elossa olevia 53.

 

 

Lähteet

Mietteitä mainonnan tehokkuudesta

Paikallislehti Kalevan yrityspalvelut kampanjoi taannoin testimoniaalihenkisesti onnistuneesta kampanjasta, jossa paikallinen hammasklinikka Aaria kauppasi esteettistä hammashoitoa. Kampanjasta oli puskettu ulos lehtimainos, jossa ydin oli oikeastaan alla olevassa kuvassa:

Kaleva_yrityspalvelut

Mainos oli jotenkin höhlä, mutta se herätti mielenkiintoni. Lupaus saavutetuista tuloksista oli selkeä, mutta miten Kalevan yrityspalvelut osoittaa saaneensa tuloksia aikaiseksi?

Helpointahan se olisi tietysti ollut, jos annetussa verkko-osoitteessa olisi ollut jotain konkreettistakin kampanjasta, mutta tyytyminen oli vain vähän informatiivisempaan ”keissi”-esittelyyn.

Kampanjan ratkaisu on tietysti alkuun kiinnostava jo siksikin, että voisiko Kalevan myynti ylipäätään tarjota mitään muuta ”ratkaisua” kuin jonkin Kalevan oman median? Kysymys on kiinnostava lähinnä siksi, että kuinka aidosti asiakkaan tarvetta lähdetään ratkaisemaan. Muiden keissien perusteella ratkaisu voi käytännössä olla jotain medioiden ympärillä tapahtuvaa tekemistä, kuten jaettavia liitteitä, videotuotantoja tai natiivimarkkinointia, jota sitten jaellaan Kalevan medioiden kautta. Ehkä muutakin, mutta en nyt ole Kalevan tuotteita ostamassa joten ei siitä enempää.

Kampanjan tulokset ovat sitten se mielenkiintoinen osa. Keissin esittelysivulla kerrotaan, että ”Kampanjan aikana ja sen jälkeen yhteydenotot hammaslääkäriasemaan kasvoivat ja hammasvalkaisu-palveluiden myynti nousi edelliseen vuoteen verrattuna”. 

Kysymykset tästä:

  • Paljonko palveluiden myynti nousi suhteessa mainontaan käytettyihin euroihin?
  • Miten voidaan todentaa, että yhteydenottojen kasvu johtui nimenomaan mainonnasta?
  • Minkä verran yhteydenottoja tuli verkkomainonnan kautta ja minkä verran printin kautta?
  • Mikä oli yhteydenottojen laatu ja johtivatko ne myyntiin?
  • Johtiko verkkomainonnasta tullut liikenne ajanvarauksiin sivustolla
  • Jos kampanja uusitaan, niin miten painotusta kannattaa muuttaa printin ja digin välillä?
  • Olisiko myynti noussut joka tapauksessa, vaikka ei olisi mainostettu?
  • Olisiko myynti noussut enemmän, jos ei olisi mainostettu?

Tietysti yksi selkeä vastaus on pelkästään jo siinä, että yrittäjä on antanut oman nimensä ja naamansa Kalevan mainoskäyttöön. Tuskinpa hän oman bisneksensä tuntevana kovin pettynyt oli tuloksiin. Mutta näihin kysymyksiin ei yrityspalveluiden kovin pintapuolinen sivusto anna vastauksia. Mainonnan mittaamisessa viitataan ainoastaan Kaleva Paneeliin ja Luuppiin. Jos tietoa mittaamisesta ja tehokkuudesta on tarjolla enemmänkin, niin en oikein näe syytä siihen että se pitää kätkeä ostajalta erillisen tiedustelun taakse.

Edelliset kysymykset ovat kuitenkin yleisemmin pohdintaa mainonnan tehokkuudesta ja mittaamisesta – ja osin näiden hankaluudesta. Maailma on harvoin suljettu systeemi ja mainonnan tehoon voi vaikuttaa moni sattumanvarainenkin asia. Menestymisistä, oli niissä osuutta tai ei, on helppo ottaa kunnia ja epäonnistumisille löytyy aina muita syitä kuin ostettu media.

Otetaan edellisiin kysymyksiin liittyen muutama kuvitteellinen skenaario:

  • Kilpailija tarjosi vastaavaa palvelua isolla kampanjalla ja asiakkaiden kiinnostus heräsi yleisesti
  • Yle teki positiivisen jutun kosmeettisesta hammashoidosta samaan aikaan
  • Sosiaalisessa mediassa levisi meemi, jossa kissalta oli Photoshop-käsittelyllä valkaistu hampaat

Mainonta voi olla tehokasta tai sitten se voi olla jopa haitallista:

  • Mainonta luo väärää mielikuvaa tavoitellulle kohderyhmälle ja tavoiteltu rahakkaampi asiakasryhmä jättää tulematta
  • Entäpä jos mainonta houkuttelee vääränlaisia asiakkaita ja antaa väärän käsityksen katsojalle? Puhelin pirisee non-stop ja yhteydenottoja syntyy, mutta myynnin aika menee väärinkäsitysten setvimiseen
  • Mainonta tuottaa kovasti kontakteja, mutta ne syntyvät väärin perustein. Esimerkiksi löyhästi tehty markkinointiarpajainen on tällainen, palkinnon perässä kisaan tulee satoja ennakkoilmoituksestaan huolimatta ostohaluttomia osallistujia, jotka pitää kuitenkin tarkistaa läpi

Digitaaliset kysymykset ovat osittain helpompia. Hyvä analytiikka ja analytiikkatyökalujen integrointi asiakkaan ostokanaviin ja/tai ajanvaraukseen tuottaa jo selkeästi mitattavampaa tietoa kampanjan tuloksista. Myös asiakkaan ostokäyttäytymisen tutkiminen voisi olla kiinnostavaa tietoa kampanjaan yhdistettynä. Kuinka kauan kestää hammasvalkaisun ostoprosessi ideasta lopputulokseen ja minkälaisia päätöksiä siihen liittyy. Aktivoiko kampanja sellaisia, jotka olivat valkaisua suunnitelleet jo pidempään vai kylvettiinkö nyt siemenet tuleville valkaisuille?

Kauniiksi lopuksi

Tämä kirjoitus ei ole sinänsä kritiikkiä Kalevaa kohtaan. En ole Kalevalta mediaa ostanut aikoihin enkä ole varma tulenko ikinä elämässäni mitään printtimediaa enää ostamaankaan, joten en tunne millä tasolla Kalevassa oikeasti mennään. Okei, mainos oli höhlä ja yrityspalveluiden verkkosivut ovat ainakin vähän enemmän mainontaa funtsineelle melko pintapuoliset ja epäinformatiiviset. Jos analytiikkapuoli on kunnossa, niin se kannattaisi ehdottomasti kertoa selkein numeroin ja oikeilla ”keisseillä” ja osoitetuilla tuloksilla.

Yleisemmin kyse on vain sen tuskan hahmottamisessa, mitä liittyy mainonnan tehon arviointiin ja offline-online -konversion arvioinnin vaikeuteen. Tuttuun tapaan tästäkin aihepiiristä löytyy parempia kirjoittajia ja kirjoituksia, jos se kiinnostaa.